*

Kaisa Rastimo

Kaikki Suomen taiteilijat ja putkimiehet, liittykää yhteen!

Istun eduskunnan isossa auditoriossa ajatuksiini vaipuneena. Meneillään on Arkadia-seuran järjestämä Suomen kulttuuriministerien luokkakokous. Kuuntelen, kuinka eri aikakausien kulttuuriministerit aina Marjatta Väänäsestä ja Kalevi Kivistöstä Kaarina Drombergiin kertovat hyvinkin vilpittömistä tavoitteistaan kehittää suomalaista kulttuuria. Pääosaan keskustelussa nousevat taistelut kulttuurin määrärahoista valtiovarainministeriön kanssa sekä taiteilijan toimeentulon turvaaminen.

Mielenkiintoinen keskustelu stimuloi minut pohtimaan elämäni suurinta irtiottoa. Kaksi vuotta sitten päätin, että lopetan elokuvien teon. Myrsky jääköön viimeiseksi. Elokuvien ohjaamisella en pysty elättämään itseäni, saati perhettäni. Syksyllä, Myrskyn ensi-illan jälkeen irtiottoni sai lisää tuulta siipien alle, kun minut valittiin Espoon kunnanvaltuustoon. Muutuin kertaheitolla taiteilijasta poliitikoksi.

Tuntuu lähes enteeltä istua entisenä taiteilijajana ja nykyisenä poliitikkona Suomen entisten kulttuuriministerien seassa. En voi olla ajattelematta, että jos pystyn luomaan uskottavan uran politiikassa, niin tulevaisuudessa kukaan ei voi kiistää pätevyyttäni kulttuuriministerinä.

Alan leikitellä ajatuksella, miten kehittäisin suomalaista kulttuuria, jos olisin kulttuuriministeri. Otan itseni ajatusleikkini lähtökohdaksi. Millä valtiovallan toimenpiteillä minä olisin suostunut jatkamaan työtäni elokuvaohjaajana politikoimisen sijaan? Taidetta suosivan kulttuuripolitiikan sijaan nousevat valtion toimenpiteet sosiaaliturvan edistämiseksi.

Taiteilija-apurahoja suodaan vain harvoille ja valituille, ja heillekin vain silloin tällöin. Sen sijaan hyvinvointivaltion perustaan kuuluu sosiaaliturvan ulottaminen koskemaan jokaista Suomen kansalaista – tai näin ainakin kuvittelin nuorena juuri valmistuneena elokuvaohjaajana.

Taideteollisen Korkeakoulun lopputyöni, esikoiselokuvani Lauran huone herätti aikoinaan paljon kohua. Palkinnoista ja orastavasta kuuluisuudesta huolimatta en kuitenkaan saanut heti valmistumiseni jälkeen töitä elokuvaohjajana. Se ei minua huolettanut. Ajattelin, että pienen työttömyystuen turvin pystyisin aivan hyvin suunnittelemaan seuraavaa elokuvaani.

Minullepa ei myönnettykään työttömyystukea. Sen aikainen KELA katsoi, että en ole elokuvaohjaaja, koska en kuulu elokuva- ja videotyöntekijöiden liittoon. Eipä auttanut muu kuin liittyä liittoon.

Mutta Elokuva– ja videotyöntekijöiden liittoon ei liityttykään siihen aikaan noin vaan. Päästäkseen sen jäseneksi piti olla kahdeksan kuukautta yhtäjaksoisessa työsuhteessa. Tämä vaatimus on järjetön elokuva-alalla, jossa suurin osa työsuhteista kestää vain muutaman päivän. Kaduin ensimmäisen kerran elämässäni ammatinvalintaani. Elämä metallimiehenä Metalliliitossa olisi ollut paljon turvallisempaa.

Ei siinä auttanut muu kuin marssia sosiaalitoimiston luukulle.
Kulttuuri-ystävällinen ”sossun täti” näki ahdinkoni ja myönsi minulle pikkuruisen ”taiteilija-apurahan”, jonka turvin saatoin suunnitella uutta elokuvaani.

20-vuotisen taiteilijanurani kannalta merkittävimmät uudistukset Suomen sosiaaliturvassa olivat, että jossain vaiheessa ei enää tarvinnut kuulua liittoon saadakseen työttömyystukea ja toisaalta liittoon pystyivät liittymään myös pätkätyöläiset. Sen sijaan taiteilija-apurahoja ei ole urani aikana koskaan hyväksytty osaksi sitä työtuloa, josta lasketaan sekä työttömyysraha että kansaneläke.

Höristän korviani. Entiset kulttuuriministerit ylistävät kilpaa uutta sosiaaliturvalakia, joka parantaa apurahalla elävien tutkijoiden ja taiteilijoiden eläketurvaa. En voi olla hymähtämättä. 47-vuotiaana menestyneenä elokuvaohjaajana oma eläkekertymäni on peräti 323 euroa kuukaudessa. On kohtalon ivaa, että sosiaaliturvaa uudistetaan kaipaamallani tavalla vasta nyt.

Entisten kulttuuriministerien keskustelu muuttuu yhä hilpeämmäksi. Kalevi Kivistö kertoo, miten kysymys taiteilijapalkasta herätti kiihkeän keskustelun hänen kaudellaan. Arvovaltaista yleisöä naurattaa, myös minua. Muistan, miten taiteilijapalkka ällistytti aikoinaan minut, nuoren lukiolaistytön. Miten joku voi saada palkkaa siitä, että tekee työkseen, mitä huvittaa?

Sitten - ällistyen itsekin oivallustani – parjattu taiteilijapalkka olisi ollut juuri se tekijä, joka olisi saanut minut jatkamaan elokuvaohjaajan uraani. Taiteilijapalkka olisi suonut minulle vuokrarahojen riittämättömyyden murehtimisen sijaan rauhan keskittyä taiteen tekemiseen.

Urani aikana olen saanut työskennellä muutaman vuoden valtion taidetoimikunnan myöntämän työskentelyapurahan turvin. Nämä vuodet ovat jääneet mieleeni intensiivisinä luomisen kausina. Elokuvan Heinähattu ja Vilttitossu jälkeen apurahaputkeni katkesi kuin seinään. Uskon, että tähän vaikutti se, että ”olin ollut tuhma”. En totellut Heinähatussa ja Vilttitossussa näiden kahden pienen tuittupään luoneiden kirjailijoiden tahtoa, vaan ohjasin elokuvan oman näkemykseni mukaan.

Taiteilijan vapautta ylistetään juhlapuheissa. Todellisuudessa kulttuurin valtaeliitti määrää pitkälti, millaista taidetta Suomessa luodaan. On luonnollista, että saadakseen taidetoimikunnan myöntämän työskentely-apurahan toimeen tulemisen rajamailla kituuttava taiteilija alkaa varoa mielipiteitään ja ryhtyy tekemään oman taiteenalansa valtaeliittiä miellyttävää taidetta. Vain kaikille taiteilijoille yhtäläinen taiteilijapalkka pystyisi estämään konsensustaiteen.

Taiteilijapalkkaa kritisoitiin aikoinaan ankarasti siitä, että se asettaa taiteilijat etuoikeutettuun asemaan muihin kansalaisiin nähden, sillä on myös muita ryhmiä, jotka jäävät Suomen sosiaaliturvajärjestelmän ulkopuolelle, kuten itsenäiset ammatinharjoittajat ja pienyrittäjät. Ajatusleikkini kulttuuriministerinä päätyy synteesiin: Kaikki Suomen taiteilijat, putkimiehet, remonttireiskat, tilintarkastajat, taksikuskit ja free-lance–toimittajat, liittykää yhteen ja vaatikaa kansalaispalkkaa!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (167 kommenttia)

Vieras (nimimerkki)
"Ajattelin, että pienen työttömyystuen turvin pystyisin aivan hyvin suunnittelemaan seuraavaa elokuvaani." - Et siis olisi ollut työtön.
myyra (nimimerkki)
Et kai tarkoita, että työttömänä ollessaan ihminen ei saisi tehdä mitään? Olen kuullut tuollaisia kannanottoja joskus jopa virallisilta tahoilta, mutta kuka tahansa, jolla jotain päässä liikkuu, tajuaa ajatuksen mielipuolisuuden. Kirjaimellisesti, sillä hulluksi (ja sittemmin työkyvyttömäksi) sellainen pelkästään tekee. Työttömyys statuksena tarkoittaa tilaa, jossa kansalainen, teki hän mitä vain, elää ilman palkkaa lukuun ottamatta pimeitä tuloja tietenkin. Työttömyyskorvauksen tarkoitus on pitää työtön henkilö hengissä, ja ainakin juhlapuheissa myös työkykyisenä.
tapio_o_neva (nimimerkki)
Työtön on "työmarkkinoiden käytettävissä oleva", siis eräänlainen vartiomies, joka on valmis palvelukseen. Työtön ei voi käydä ulkomailla, ei edes Euroopan unionin työmarkkinoilla, eikä työtön voi tehdä väitöskirjaa tai mitenkään osallistua osaamisensa kehittämiseen. Se, mitä työtön voi tehdä, on hakea töitä ja odottaa palvelukseenastumismääräystä kahdeksan euron palvelukseen. Ilmeisesti vapaiden ammattien harjoittajat luulevat, että työtön saa Suomessa tehdä jotain. Uskoisin, että työvoimalautakunnille pitäisi palkata oma poliisi valvomaan, mitä työttömät eivät saa tehdä, koska tavantakaa pulpahtaa julkisuuteen tietoja siitä, että työttömyyskorvauksella on yritetty tehdä edes jotain hyödyllistä. Työttömyys on asema, jossa ei saa tehdä mitään asemansa parantamiseen liittyvää toimintaa. Vaasan vaalipiirissä työtöntä miestä kiellettiin hakemasta työtä eduskunnasta eli pyrkimästä kansanedustajaksi. Tämä on sosialidemokraattisten sosialibyrokraattien näkemys siitä, että työtön on oikeastaan ghettolainen, jota vain aktivoidaan. Minusta työvoimahallinnon keski- ja ylätason kannattaisi kokella työttömyyttä harjoituksen vuoksi itse ilman SDP:n ja Kokoomuksen poliittista suojakilpeä.
Penttijuhani (nimimerkki)
aikoinaan NL:n lähetystä potki ulos toimittajan työstä. Tulos Suomessa oli "sosiaalitapauksen" asema, jolle sosiaaliturvan luukun takaa annettiin "käytösohjeita." Toimittajaliitot taas paljastivat "CIA-salaliittoja." Kun syy oli julkistettu ja selvä, yritin "turvapaikkaa" Ruotsista, missä tilanne pidettiin samana. Lisäksi tuli väite, että olin muuttanut sinne naidakseni "koulutyttöjä." Tämä linja pidettiin myös Tanskassa, ml. poliisin ja demareiden koneiston voimin. Rikokseni oli nyt todellinen; olin tanssinut tulevan US:n lähettilään tyttären kanssa Öresund-risteilyllä. Suomi siis ei ole ainoa maa, jossa "luova byrokratia" määrää mitä kulttuuria tehdään ja miten sitä tehdään - aina naimisiin saakka. Mitä muuten Suomen ns. "kulttuuriministerit" hallitsivat ja -sevat? Eikö sitä tulisi ensin hankkia ainakin fasaadin peittämisen verran?
joukoakoskinen (nimimerkki)
Eihän se ole väärin vaikka vähän rentoutuukin joskus - vaikka hyvää musaa kuunnellen: t. JoukoA
Vieras (nimimerkki)
Hyi, ilmaista musiikkia! Tuhoat musiikkiTEOLLISUUDEN.
lilliearl (nimimerkki)
Vasta konkreettisesta tuotteesta maksetaan. Kyllä kai muutkin työttömät suunnittelevat mitä aikovat seuraavaksi tehdä ja samalla saavat työttömyyskorvausta. Eikä sitä kutsuta huijaamiseksi.
tapio_o_neva (nimimerkki)
Elokuvaohjaamisen suunnittelu on tuotantoa. Se, onko elokuva taloudellinen tappio, ei liity työn tekemiseen, koska elokuvan kannattavuus ei kuulu ohjaajalle, vaan tuottajalle. Monikaan työtön tohtori ei saa akateemisen sivistyksensä loppuosaa tuotantokäyttöön työllistymällä. Näin ollen tuotantokustannukset pätevyyteen on jo hukattu, mutta taloudellinen kannattavuus puuttuu. Ajatellaanpa, mihin maailma menisi, jos työttömyyskorvauksella voisi opiskella tohtoriksi tai jos arkkitehti voisi työttömyyskorvauksella suunnitella taloja, koska "eihän suunnittelu ole vielä valmistamista". Minusta Sinun kannattaisi Lilli tutkia asiaa tarkemmin. Työttömyyskorvaus on todellakin työttömyyskorvaus, korvausta joutilaisuudesta, jonka aikana ei saa tehdä mitään hyödyllistä, harmaata taloutta, palkansaajakartellin hintojen murtamiseksi. Työttömyyskorvaus ei ole stipendi voimavarojen kehittämisestä, vaan se on suojeluraha siitä, etteivät työttömät aktivoidu poliittisesti ja käy virkamiesten, eläkeläisten tai palkansaajien kimppuun ja pienennä heidän varallisuuttaan työllistävällä politiikalla.
Nurinkuppi (nimimerkki)
Oikeassa tapio_o_neva tässä on. Työttömänä ei saa suunnitella mitään, mitään ei saa "luoda" edes päässään koska se on työtä jos hyödynnät sitä myöhemmin. Tämä on nykytulkinta, koska muuten on vaikea vetää rajaa työlle ja "alustukselle". Esim valmistuuko taulu viimeisellä pensselinvedolla ja onko muu alustavaa suunnittelua tai viimeinen sana on väitöskirjatyötä ja muu alustusta. Helpoin: kaikki on työtä ideasta loppuun asti. Jos blogisti tai joku muu on suunnitellut minuutinkaan tai kirjoittanut vaikkapa väitöskirjaa rivinkään ja nostanut samalla työttömyyskorvausta, on silloin syyllistynyt tukihuijaukseen ja rahat olisi palautettava. Tosin jos moraali kestää, niin kukaan ei pääse pään sisään katso ellet ole tehnyt konkreettista tekstiä tai ohjausta. Tämä kai siksi että muutoin työpaikat olisi pian täynnä monenmoista "alustavaa työnhakua" tekevää työntekijää ja todellinen työtön kärsisi.
Kaisa Rastimo (nimimerkki)
Aivan en koskaan ole ollut "työtön" sanan tavanmukaisessa merkityksessä. Työttömyystuen turvin ole suunnitellut elokuvia, jotka ovat työllistäneet jokainen 100 -400 henkilöä. Lisäksi työttömyystuen turvin suunnittelemani elokuvani ovat tuottaneet tuottoa mm. elokuvateattereille ja kauppialle DVD-levityksen muodossa.
tapio_o_neva (nimimerkki)
Sinulta pitäisi siis näin ollen periä kaikki työttömyyskorvauksesi takaisin.
Penttijuhani (nimimerkki)
ja puoluekortti on kunnossa, vesivärimaalaus on ala, jonka voi tuloksekkaasti (rahallisesti) yhdistää muuhun toimintaan. Tie itse filmien tekoon voisi avautua puoluepropagandan teon kautta. Siitä voisi yrittää ponkaista joskus tosi yritykseen saavuttaa jotakin. Bergmankin siihen pystyi - ruotsiksi. Tosi pulma on, että kansallisten aineksien käytö kansainvälisesti, vaatii sekä lukemisia että näkemyksiä - jotka siis ymmärretään kansainvälisen kulttuurin ideoiden ja klassikkojen perustalta. Näitä juttuja tuskin Suomessa opetetaan "filmikouluissa," vaikka ne olisivat täysin elementaarisia, jos jotakin maan ulkopuolelle halutaan viedä. Se mitä Suomesta on viety on ollut puolipornografista hölynpölyä.
elmo kaila (nimimerkki)
toivoisin todella että ohjaaja rastimo palaisi elokuviin..pidin kovasti näistä "vilttitossuista" yms....suomalainen nykyelokuva sinänsä on pelkkää humbuugia!
Vieras (nimimerkki)
Akateeminen muusikko (nimimerkki)
Hyvä näkökulma! Omasta puolestani toivon, että bloggaja ei jätä kokonaan elokuvien tekoa- se ilo, positiivisuus ja fiilis, mikä ko. taiteesta ihmisille siirtyy on merkitykseltään jotain ihan muuta kuin hallitus-, valtuusto- ym. aikuisten oikeiden töiden aikaansaannokset ihan missä tahansa instituutiossa. Naurattavia ovat nuo "maksa itse eläkemaksusi"- kommentit. Keskinkertainen insinööri pystyy maksamaan nyky-yhteiskunnassa hemmetin paljon enemmän eläkettä itselleen kuin esimerkiksi huippumuusikko- siis pääsääntöisesti. Ja keskinkertaisia insinöörejä Suomessa riittää, olen itsekin sellainen.
tapio_o_neva (nimimerkki)
Monet ovat sitä mieltä, että kannattamattoman agrikulttuurin eli maatalouden voi Suomessa lakkauttaa yhdessä metsä- ja peltohehtaarien aluepuolustuksen kanssa. Monikaan ei ymmärrä, että myös kansallisen hengenviljelyn voi lakkauttaa ostamalla Anttilasta CD-, DVD- ja Blue-Ray -levyjä, joilla on laadukasta ja markkinaehtoisesti kannattavaa megakulttuuria. Kysymys on loppujen lopuksi kulttuurihenkilöiden osalta samasta kuin kuin maanviljelijän ja työläisenkin osalta: kannattaako suomalaisuus vai luovutaanko siitä suosiolla. Jos vaihtaisimme englannin kieleen ja jo valmiiksi kaupalliseen kulttuuriin, ei koko suomalaista kielikartellia tarvittaisi maailmanmarkkinoilla, vaan voisimme kaikessa rauhassa lakkauttaa maanviljelyn ohella myös maanpuolustuksen ja hengenviljelyn. Maat, joissa ei kannata maanviljely, eivät ole kannattavia myöskään aluepuolustukselle eivätkä hengenviljelylle.
M.Heikka (nimimerkki)
Mikäpä se täällä kannattaa. Englanninkielisiä pokkareitahan saa tosi halvalla. Miksi siis pitää yllä suomen kieltä. Tässäpäs olisikin persuille uusi ohjelma: alas suomen kieli! Kiinasta voimme tuoda halvalla bambunvarsia pureskeltaviksi: Alas maatalous! Tässä demareille hyvä idea. me kaikkihan voimme katsella uusintoina Marilyn Monroen komedioita. Mitä vanhempi filmi, sitä halvempi? Kaikki työpaikat tulee edelleenkin keskittää Helsinkiin, sillä siellä asuvat jo nyt kaikki valtiotieteenmaisterit. Luonto kuormittuu näin vähemmän. Säästöideoitahan olisi vaikka kuinka paljon!
eerosuonio (nimimerkki)
Tuo oli hyvin sanottu - otsikon provokaatiota myöten. Ongelma koko EU:ssa on ylituotanto, niin agri- kuin muussakin kulttuurissa. Siihen ovat syynä suuret ikäluokat (ei siis Kaisa Rastimon ikäluokka) ja tehostuneet tuotantomenetelmät kaikenlaisine tukilannoituksineen. Vähittäinen siirtyminen luomutuotantoon tervehdyttää.
tapio_o_neva (nimimerkki)
Laitetaan asia vielä selkeämmäksi.
M.Heikka (nimimerkki)
Kirjoitat tärkeästä asiasta. Kyllähän me tavis-suomalaiset kumminkin taiteilijoitamme rakastamme, se ei vain elätä. "Konsensus-taiteeta" ja siitä, että taiteilijat alkavat varoa mielipiteitään, siitä tuli mieleeni: Suurin osa suomalaisista joutuu jossain määrin varomaan mielipiteitään, ainakin osa. Jos kuuluu johonkin joukkoon, on viisainta olla hiljaa erimielisyyksistään. On tietystikin onneksi olemassa yhteisöjä, missä voi paukutella mitä lystää...ja vaikka seuraavana päivänä olla jo ihan eri mieltä. Kaikki menee kuin vesi hanhen selästä. Työpaikat ovat usein yhteisöjä, missä kyttäillään ihmisten mielipiteitä Jos haet kunnantoimistoon töihin, niin joka kyläpoliitikko alkaa etsiä leimanpaikkoja. Harvat ihmiset kumminkaan ajattelevat niin rajoittuneesti. Rahallahan se on "taihvaallinen voima". Jos on rahakas ja rikas, on vapaa kuin taivaan lintu. Jos ei sitten ole niin rikas, että joutuu istumaan Bror Wahlroosina Bror Wahlroosin paikalla. Voimia.
tapio_o_neva (nimimerkki)
Kokeilevasta taiteesta tulee mieleen ulosteen heittäminen yleisön päälle Jumalan teatterin tyyliin ja taideteollisen korkeakoulun professorin kissan rääkkääminen sekä masturboimisvideo. Tämän lisäksi jättiläiskokoiset labium pudendit kadulla. Kokeileva taide on sellaista, josta jokaisessa järjestäytyneessä kansallissosialistisessa, kommunistisessa tai islamilaisessa maassa joutuisi ruoskittavaksi tai keskitysleiriin. Kun kuulen sanan "kulttuuri", poistan varmistimen... Kun taitelija ei kykene tuottamaan mitään esteettistä kaupaksi menevää tai mitään puhuttelevaa, hän tuottaa rivouksia "tehdäkseen itsestään numeron".
M.Heikka (nimimerkki)
että poistan varmistimen, jos joku puhuu taiteesta. (vitsi)
camera obscura (nimimerkki)
..että kun kuulen sanan kulttuuri juon pullollisen pulituuria. Itse asia on täysin vakava. En usko että edes joka sadas taiteilija Suomessa elää taiteellaan. Siinäkö syy Jari Halosen huutoon: "Taide on kuollut!"
TakojaIlmarinen (nimimerkki)
Vierastan sellaista taiteijan apuraha järjestelmää, joka tukee useamman nykyisen "taiteilijan" työskentelyä. On paljon näyttelyitä, joiden työt ovat rehellisesti sanottuna päiväkoti tasoa. Wessapaperi rullista ja lampunvarjostimista luodaan näyttelytila. Jos tämä wessapaperitaiteilija sattuu saamaan apurahan tie on auki uusiin apurahoihin, kuten eräs taiteilija minulle sanoi. Hän sai uusia apurahoja sen perusteella, kun on aikaisemminkin saanut. Kai se jotain osaa kun tuokin jakaja myönsi hänelle rahaa. Kaikessa taiteessa pitäisi näkyä ammattitaito. Minusta siinä yhdistyy älyn- ja käden taidot. Melkoinen vitsi on myös se että useampi apuraha päätyy gallerian maksuihin. Saa siis apurahaan näyttelyä varten. Ei myy mitään ja menestyskin jää saamatta. Tämän tason näyttelyitä on suurin osa - valitettavasti. Kuvataiteilija on myös yhdessä suhteessa mielenkiintoisessa asemassa. Tekee kovasti kuvia ja maksaa niiden esillepanosta galleristille. Jos olisi muusikko hänelle maksetaan tilaan saapumisesta ja siellä esittämisestä. Miksi sitten kuvien katselu on yleensä ilmaista. Vastaan itse tekemääni kysymykseen: "Kuka niiden töherrysten katsomisesta maksaisi, paitsi apurahojen jakajat?" TV tekee tässä poikkeuksen. Se maksaa esitetyistä kuvista, tosin taidejärjestön kautta, joka vie rahasta osansa vaikka taiteilija ei siihen kuuluisikaan. Tai käytännössä näyttää käyneen niin, että kirjaavat sinut jäsenekseen kysymättä lupaasi ja sitten rahastavat. Kulttuurin valtaeliitti saattaa päättää vain apurahoista, mutta todellisen menestyksen tekee taiteilija itse, jos osaa hommansa. Tämä pätee kaikissa taiteen lajeissa, myös elokuvassa.
jussi vaarala (nimimerkki)
jos sanon että taiteen hieno ydin on median homekerroksen peitossa niin ymmärrätkö
tapio_o_neva (nimimerkki)
Kaiverra vain se hedelmäveitsellä esille. Luulen muuten, että esille tulee leivän reikä tai ontto pääasiäismuna ilman sitä sormusta.
jussi vaarala (nimimerkki)
jos sanon että taiteen hieno ydin on median homeen peitossa niin ymmärrätkö
tapio_o_neva (nimimerkki)
Aivan varmastiko ymmärsit kysymyksesi?
jussi vaarala (nimimerkki)
se metia on näkymistä ja taite kokemista
tapio_o_neva (nimimerkki)
ja taide on tuhertamista, kokeileva taide töhertämistä.
Ex- demari (nimimerkki)
Että kyseiset performanssi- " (taiteijoiden)" sakot maksoi heidän oppi-isänsä ja opettajansa. Samaa linjaa kyseiset "taiteen tekijät" jatkoivat H: gissä Lepakossa riippumalla munasillaan ristillä, kunnes joku performanssia vastustava johti tilaan auton pakokaasuja ja tila jouduttiin tyhjentämään. PS. Onneksi sentään ruotsalaiset olivat meitä fiksumpia ja antoivat kyseiselle suomalaiselle teatterikorkeakoulua pitkään terrorisoineelle ohjaajalle kenkää juuri ennen ensi-iltaa.
Vieras (nimimerkki)
Kannatan kansalaispalkkaa byrokratian vähentämiseksi, mutta tämä blogi antaa hyvän syyn vastustaa sitä. Motivaatio tuottavaan työhön voisi laskea huomattavasti, jos kuka tahansa voisi valita ammatikseen "taiteellisen elämäntavan".
eerosuonio (nimimerkki)
Kannatan myös kansalaispalkkaa. Palkan suuruus määrittää sen huokuttelevuuden, siis ei saisi olla liian suuri. "Taiteellisen elämäntavan" valintaan on vapaus ollut iät ja ajat.
Vieras (nimimerkki)
Itse olen yrittäjä ja työnantaja kuljetusalalla. Joudun työssäni joka päivä murehtimaan rahojen riittävyyttä sekä laskemaan kannattavatko tekemäni investoinnit. Kuljetusalalla ei myöskään saa tukea hankintoihinsa elokuvasäätiön kaltaiselta laitokselta, vaan investointien tulee olla kannattavia ilman yhteiskunnan tukia. Tuleva eläkkeeni on pieni johtuen siitä että olen minimoinut eläkemaksuni. En kuitenkaan toivo että alallani alettaisiin myöntämään kansalaispalkkaa. Mikäli vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevan yrityksen yrittäjän elanto turvataan yhteiskunnan toimesta, alkavat yrittäjät itse saattaamaan yrityksiään kyseisen kriteerin täyttäviksi. Yrittäjä voi esim. jakaa osinkoa, nostaa palkkaansa, aliarvostaa varastoaan jne. jotta saa yrityksensä taloudellisesti huonoon asemaan ja jotta kansalaispalkka alkaisi juosta. Kansalaispalkka myös heikentäisi yleistä moraalia. Yrittäminen on kilpailua toisia vastaan, ei siinä tule antaa tasoitusta heikommille. Ei juoksukisoissakaan yleensä anneta etumatkaa jos ei ole jaksanut harjoitella. Elokuva-alaa tuetaan jo elokuvasäätiön toimesta. Uskon että suomalaisilla näyttelijöillä ja ohjaajilla olisi tarpeeksi kielitaitoa jotta he voivat halutessaan tehdä elokuvia myös englanniksi ja kilpailla näinollen tasapäisesti Hollywood-tuotantojen kanssa ilmankin yhteiskunnan tukea.
tapio_o_neva (nimimerkki)
Ongelma on siinä, että periaatteessa niin kauan kuin Suomessa on asutusta, kannattaa kuljettaminen vaikka kabotaasikiellon vastaisesti venäläisillä keikkailijoilla. Sen sijaan ei ole itsestään selvää, kannattaako Suomessa metsätalous, maatalous, merenkulku (suomalaisin palkoin) tai "kansallinen" kulttuuri, jonka saisi halvemmalla kaupallisella kulttuurilla englannin kielellä. Monet suomalaiset toimivat tuottavat euro- ja dollarimääräisesti negatiivista arvoa - kansantaloudellista tappiota - mitä joudutaan tukemaan tulonsiirroin ja alihintaisin palveluin. Kuljetusalalla merenkulkijoiden henkilösivukulut ovat jo kansalaispalkkaa eli osinkoa kansallispääoman tuotosta.
jussi vaarala (nimimerkki)
Tää nevahan onkin matti vanhanen piilonimellä. Kyllä meitin kannattaa rakentta 6 nelikaista moottoritietä ylhäält alas ja 24 idästä läntte sit mei kuljettaa kansantaloutta ees ja taas ja ees ja taas oijoi ihan ku sellaisella pyöreällä radalla msisä lapset ajelee sellaisilla autoilla ja törmäilee toisiinsa ja niillä on kivaa - juu jos me annettas sille törmäilylle nimi kulttuuri ku se on niin kivaa mutta syyä pittää unohtaa se ku on kansantaloyuvellisesti kannattamatonta - no siinä joku kuolla kupsahtaa välillä nälkään ja ajelee rekoilla miten sattuu nälkiintymishoureissaan ja lapset lankanlaihoina törmäilee siellä autoradalla mutta se kaikki on vain kivaa ja kansantaloudellisesti hyödyllistä kyll meitin tarttee tehä sellaista joka on kansantaluvelöisesti kannattavaa eikä mittään muuta
tapio_o_neva (nimimerkki)
Kannattanee seurata keskustelua eikä huitoa kuin Etelän mies ilman Offia: en ole kannattanut Antti Herlinin ehdottamaa moottoritietä Ouluun enkä euroehdokkaan kannattamaa tietä Utsjoelle. Talousnormein jokainen väylän teko on kansantaloudellista tappioita, mikäli sitä ei tehdä jonnekin Uudellemaalle liittymisksi pieniä pätkiä. Suomessa on miltei 19 turhaa maakuntaliittoa lobbaamassa rahaa Kankkulan kaivoon. Ehdotan, että infrastruktuuria ylläpidetään, mutta uutta rakennetaan ajatuksella. Ajatusta on esimerkiksi tietoliikenteessä.
jussi vaarala (nimimerkki)
mutta ajatusta ei ideologiasi mukaan ole tiedon sisällössä riittää kun on hienot ja isot vehkeet muttei osaa käyttää
jussi vaarala (nimimerkki)
Juuri niin - kansalaispalkka taiteilijalle ym freeporukalle - jolla saa peruselämisensä niukin naukin ja sitten muuta pikkutuloa muusta kulttuurin pikkutöistä. Niin se toimisi. Ja taiteilija olisi iloinen. Mutta puhutaan tähän kulttuuribyrokratia loisilmiöstä vähäsen. Suomessa taitaa toimia kulttuuribyrokratian valta - Suomessa siis kulttuuribyrokraatit on turvatun toimeentulon piirissä, taiteilijat ei, ja melkein taidetapahtuman kuin taidetapahtuman makkarakojun yms myyjäkin tienaa enemmän kuin taiteilija jota taiteilijaa varten ihmiset paikalle tulee eikä sitä makkarakojunpitäjää - joka toimii rahanjaon suhteen näin. Ensin harrastetaan kyykytystä potentiaalisten apurahayrittäjien suhteen, sitten saa apurahaa kun on menestynyt jolloin vähiten apurahaa tarttee, sitten palkitaan oikein hyvin menestyneet oikein isoilla palkinnoilla jotka vähiten rahaa tarttee koska ovat olleet jo professorien viroissa jne. Ja mikä tässä on se oleellisin kulttuuribyrokratian loisimisen juoni. Se on se että ensinnäkin kulttuuribyrokraatti kuten asiamiehet, kulttuurisihteerit, kulttuurimininsterit ja kulttuurilautakunnat jne pääsee esille mediassa näyttävästi ja - sitten oikein iso JA. Katsokaas kun apurahaa annetaan sille joka on jo kannuksensa näyttänyt ja erityisesti iso läjä sille joka on oikein kansallisen kulttuurimaineen saavuttanut niin eihän kulttuuribyrokraatin, kulttuuriministerin, kulttuurisihteerin, kulttuurilautakunnan jne tartte tietää kulttuurista yhtään mitään. Katsoo vaan monttu auki kuin h moilanen miten ihmiset reagoi ja rientää sinne mairein hymyin rahatukun kanssa sinne missä menestystä on niin pääsee esille ja - taas oikein isoisen iso JA - kulttuuriin rahoja antava poliitikkolauma ja yritysmaailma SAA KÄSITYKSEN että kulttuuribyrokraattimme on herranen aika ollut edesauttamassa kulttuurin menestystä. Kun kulttuuribyrokraattimme on vain ollut siipeilemässä siellä missä menestys luuraa. Mutta mutta - ja - oikein iso mutta. Kun kulttuuribyrokraattimme noin puuhailee niin hänpä itse asiassa päinvastoin kuin luulisi onkin rahojenjako-oikeuksineen luovan kulttuurin este - siis sellaisen esilletulon joka on uudenlaista toisenlaista jossa olisi potentiaalia, joka menee pienelle yleisölle ja jossa on sisäistä intensiteettiä jne - senkin takia koska byrokraattimme kulttuuriymäärrys on rajallinen tahi olematon. Ei kulttuuribyrokraattiamme sellainen potentiaali kiinnosta ja niinpä hän pelaa sikailupeliään ei-vielä-menestyneiden taiteilijoiden kanssa ja - TAAS OIKEIN ISO JA - ei tutustu taiteilijoiden tekemisiin paikan päällä eikä missään muuallakaan - siis hän ei tiedä mitä luovat taiteilijat hänen alueellaan tekee työpajoissaan jne. Ei, koska siitä ei saa mitään mediaan aikaan. Mutta siitä saa että järjestää vaikkapa lehmänkellosoittojen festivaaleja jne. tai vaikkapa perupellonkuokintaa keskelle ison kaupungin isoa puistoa, tai virtuaalisoutukilpailut aleksille ( kattokaa vaan, joku hengenköyhä kulttuuribyrokraatti tän nappaa ja toteuttaa - ja taas tehdään suomessa kulttuuria ) Ja vieläpä yksi piirre joka kertoo ettei kulttuuribyrokraattimme tiedä eikä halua tietää luovasta taiteesta vastuualueellaan mitään on se että apurahojen haussa painotetaan hyvää hakemusta. Siis hyvää hakemusta. Siis jos lähetät vaikkapa levysi liitteeksi hakemukseen ja kerrot että aiot tehdä tällaista apurahan aikana niin se ei ole hyvä hakemus - miksi - siksi koska kulttuuribyrokraattimme ei osaa eikä halua arvioida levyä vaan hakemuksen. Ja tietenkin hakemus on sitten vasta hyvä kun se on jo kannuksensa näyttäneen hakijan hakemus. Noin - siis kultturiapurahojen jakorakenne on päinvastoin kuin pitäisi eli rahaa annetaan niille jotka sitä vähiten tarvitsisivat kuten vaikkapa joku eläkkeellä oleva taidekorkeakoulun professori saa jonkun 60000 euron palkinnon tms ja vähiten niille jotka sitä eniten tarvitsivat eli tuoreet luovuudet. Silleen - perustellusti voimme sanoa - kulttuuribyrokraatit ovat yhtä kuin kulttuuriloisia. Niin että älkääpäs laittako taiteilijoita kantamaan sitä että lähes kaikki kulttuuribyrokraatit lautakuntia myöten ovat luovuuden loisia. Ja luovuuden tulppia - ja oikean mielenkiintoisen kulttuurin esteitä. Ja kaikenlaisen mukakulttuuriskeidan festivaalijärjestäjiä. ps. otan tästä kopion ja julkaisen sen jossain muualla jos ei uusi suomi tätä julkaise
SHV (nimimerkki)
Olipa harvinaisen selkää asiaa.
tapio_o_neva (nimimerkki)
Uskon, että kaikki vasemmistohumanistit ja porvarifilantroopit ovat nyt menneet harhaan budjettitalouden ja raa'an valtapolitiikan kohdalla. Missään järjestelmässä, jossa valtio kuluttajien asemsta ostaa taiteen tukkuna, ei ole ainoana sponsorina sallinut sitä, että taitelijat saavat tuottaa sitä, mitä tahtovat. Runsaskätinen ja valtiollinen kulttuuripolitiikka johtaa yhtä tarkkaan säännöstelyyn kuin mihin maatalous on jo ajautunut. Kommunismi ei ole antikapitalismia, vaan valtiokapitalismia, sitä, että kapitalistin vastustaminen on maanpetos. Ajatellaanpa, että Katarina Lillqvist ryhtyisi avoimesti ja rehellisesti tuottamaan Mannerheim-elokuvia vaikkapa Väinö Tannerista, SAK:n entisistä puheenjohtajista, valtiovarainministeriön johtavista virkamiehistä tai työeläkeyhtiöiden hallitusten jäsenistä. Tuloksena ei olisi sakko niin kuin Etukenolle ja Susan Ruususelle vapaasta taiteenharjoittamisesta, vaan passitus tahdosta riippumattomaan mielenterveydelliseen hoitoon tai sitten noin kolme vuotta vankeutta niin kuin tamperelaiselle aktivistille, joka loukkasi johtavia sosialidemokraattisia virkamiehiä. Valtiokapitalismin voima näkyi aikanaan jopa metsähoidossa. Pukkialainen maanviljelijä Takala harvensi metsäänsä hienovaraisemmin kuin mitä metsälautakunnan suunnitelma edellytti, koska hän ei halunnut puupeltoa. Aikana, jolloin meillä "kauhisteltiin" Neuvostoliiton menetelmiä panna toisinajattelijat ajatusrikoksista mielisairaalaan, laitettiin tavallinen pienmetsänomistaja ja rauhallinen vanha maanviljelijä pelotukseksi hoitoon. JOS KAIKEN TAITEEN OSTAA VALTIO, SE HUOLEHTII SIITÄ, ETTÄ TAITEEN SISÄLTÖ VASTAA VALTIOKAPITALISTISIA TARPEITA. KUKAAN EI ELÄTÄ TYÖLÄISTEN JA TALONPOIKEIN VAROIN SUUNNATONTA MÄÄRÄÄN HENGENVILJELIJÖITÄ ILMAN V A L T I O L L I S T A TENDENSSIÄ. DDR:ssä hyvää oli iltasatu, Haenel -ilmakivääri, lämpötyyny ja verkkopaidat.
OnSlow (nimimerkki)
"DDR:ssä hyvää oli iltasatu, Haenel -ilmakivääri, lämpötyyny ja verkkopaidat." Unohdit vain mainita Erika-kirjoituskoneen ja Exakta-valokuvauskameran.
ollisaarinen (nimimerkki)
eikä vuosia pienillä apurahoilla suunnitellun työn varsinaisen tekovaiheen ansioilla kovin suuria eläkkeitä ansaita. Tavanomaisen palkansaajan ansioista ja sivukuluista kuluu työnantajan ja työntekijän eläkemaksuihin noin neljännes. Kun taide- tai tiedeapuraha myönnetään ensisijaisesti elinkustannuksiin, olisi reilua, että apurahan myöntäjä maksaisi tämän neljänneksen eläkemaksuna. Jos edellytetään, että valtio hoitaa taiteilijan tai tieteentekijän työeläkkeen, käyttää apurahan myöntäjä budjettivaltaa, koska jokainen apuraha aiheuttaa valtiolle eläkevastuun. Kansaneläkkeen perusosan tulisi olla riittävän korkea, että sillä jotenkuten tulee toimeen eli kysymys olisi ikäihmisen kansalaispalkasta. Koska sosiaaliturvajärjestelmämme hämmästyttävät sidonnaisuudet muodostavat rotanpesän kuten IBM:n vanha käyttöjärjestelmä, ollaan nyt puuhaamassa takuueläkettä kansaneläkettä täydentämään, kun luovuus tai rohkeus ei muuhun riitä. Mitä tulee sisarelliseen viittaukseen kirjailijoihin elokuvakäsikirjoituksen takana: Nämä asiat tulee sopia etukäteen, sillä kirjan hahmot ovat kirjailijalle yhtä rakkaita kuin elokuva ohjaajalleen.
Liike (nimimerkki)
Eduskunta lisäsi taiteen tai tieteen apurahan saajat tämän vuoden alusta lähtien maatalousyrittäjän eläkelakiin, joka oli sinänsä erikoinen valinta kaikkien eri eläkelakien joukosta. Joka tapauksessa siitä seurasi, että apurahaa saavan taiteilijan täytyy maksaa itse eläkemaksuja Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle ja niiden perusteella saa joskus maksuja vastaavan eläkkeen. Jos muita tuloja ei ole, eläkemaksut täytyy ottaa apurahasta, joten siitä jää jonkin verran vähemmän elämiseen. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20061280
tapio_o_neva (nimimerkki)
Mikään ei ole niin tärkeää kulttuurin alalla kuin ruumiinkulttuuri, arvolajit ja doping.
semi (nimimerkki)
Hitonmoisen liikevaihdon, hämärän bisnes kulttuurin apajille.
ollisaarinen (nimimerkki)
Jos apurahan myöntäjä maksaisi eläkemaksun, jäisi apuraha ja sitä vastaava eläketurva pienemmäksi jolloin tilanne vastaisi tavallisen palkansaajan asemaa. Se, että apurahansaajan 'täytyy' maksaa oma maksunsa, on siis hänen kannaltaan edullinen. Myel-eläkemaksu on tel-maksua alhaisempi, sillä valtio tietenkin tukee maatalousyrittäjien - ja vastaavasti myös apurahan saajien eläkkeitä, joten tämä erikoinen valinta suosii apurahan saajia. Mieluummin minä veronmaksajana tuen tiedettä ja kulttuuria kuin 'ympäristötuen' saajia.
TSV (nimimerkki)
Negatiivinen palkkavero tai kansalaispalkka!
Taiteilija (nimimerkki)
Kiitos kirjoituksestasi. Ymmärrän täydellisesti mitä tarkoitit. Kansalaispalkka olisi erinomainen idea. Jos lähdet ajamaan asiaa, tulen mielelläni tukijoukkoosi. Näkisin sinut hyvänä kultturimisterinä. Sinulla on sitä kokemusta alasta jota nämä kritiikkiään huutavat eivät pysty tajuamaan. Tehkää itse taidetta/kulttuuria ja tajuatte, että vaikka se voisi olla maailman hienointa ja menestyisi, niin siinä vaiheessa kun siihen pyritään, hyvin harva sitä on tukemassa rahallisesti. Ja tarkoittaa yleensä vääjäämättä itsensä taloudelliseen vaaraan ajamista. Miettikää vaikkapa Lordi yhtyettä? Nyt se on suomen ylpeydenaihe koska voitti ensimmäisenä suomalaisena artistina Euroviisut ja aiheesta. Mutta kuinka paljon työtä bändi teki ennen sitä ja ei tiliä karttunut. Eli kulttuurin tekeminen ei yksinkertaisesti suomessa kannata jos ei pääse ns. "supersarjaan". Kummallisesti niitä elokuvien, musiikin, taiteen, kirjojen yms. kulttuurin kuluttajia kuitenkin suomesta löytyy. Tässä oiva esimerkki suomalaisen kulttuurihenkilön vanhuusajasta. http://www.mtv3.fi/viihde/uutiset/elokuvat.shtml/830234?salminen_simo Kuinka moni teistä on nähnyt elämänsä aikana Uuno Turhapuro-elokuvan?
työttömyys (nimimerkki)
Kyllä taiteilija työttömänä saa myös ajatella ja suunnitella/valmistella tulevia projektejaan. Se on taiteilijan työnhakua. Kun apuraha tulee, taiteilija on työllistetty taas.Tsemppii Kaisalle-hieno artikkeli
tapio_o_neva (nimimerkki)
Jos työtön arkkitehti työttömyyskorvausta nautiskellessaan suunnittelee talon ja myy työnsä, on hän tosiasiassa tehnyt suunnittelutyön työttömyyskorvauksella, ja näin vääristänyt harmaan talouden ehdoin Euroopan unionin suunnittelumarkkinan. Jos työtön elokuvaohaaja tekee puolet työstään työttömänä, hänkin harjoittaa harmaata taloutta nauttien työttömyyskorvausta tuotantotukena. Jos opiskelija opiskelee työttömänä hän toisaalta pätevöityy seuraavaan työhaastatteluun eli valmistelee työtä, mutta toisaalta käyttää työttömyyskorvausta henkiseen investointiin. Tämän vuoksi ei väitöskirjaakaan saa tehdä työttömänä, koska se on työntekoa. Nykyään taitaa olla niin, ettei voi enää iltalukiossa opiskela päivätyöttömänä, vaikka ei olisi yötyöalan ihminen. Kansalaisosinko ei sovi sosialidemokraattiseen ajatteluun, koska työ on vain työn suorittamista niin kuin duunarilla tehtaassa joskus 1900-luvulla. Suomen työvoimapoliittista kartellia valvovat SAK sekä työ- ja elinkeinoministeriön viimeiset sosialidemokraatit. Suomalainen hyvinvointi perustuu sosialidemokraattisten virkamiesten suorittamaan hyvinvoinnin oikeudenmukaiseen valvontaan. Tämän vuoksi Vaasan vaalipiirin työttömältä kiellettiin työnhaku eduskunnaasta vaalikampanjan avulla. Hän oli kaiken lisäksi hyvinvoinnin vastustaja: kristillisdemokraatti, jonka aatemaailma perustuu pimeään 1800-luvuun ajalta ennen sosialidemokratian syntyä. Työttömille ei voi antaa mitään vapauksia, koska he tuhoavat lukumääräisinä keski- ja suurituloisten tulopolitiikan. Oikeastaan työttömät eivät tarvitse kuin kahdeksan euron pakkotöitä ja ATK-kursseja sekä muuta päivähoitoa, jotta heillä ei olisi työpäivää aikaa parantaa omaa kohtaloaan omaehtoisesti harmaan talouden ehdoin.
jussi vaarala (nimimerkki)
minä tiiän ja kaikki tietää täällä heti muutaman rakennusalan ihmisen jotka teki hullunlailla kaikenlaisia urakkahommia työttömyyskorvauksella - tuota - hyväntekeväisyyttään vissiin
tapio_o_neva (nimimerkki)
Kuutamourakointia kutsutaan omaehtoiseksi aktivoitumiseksi.
atsoeerikainen (nimimerkki)
Kuulehan tapio-kuomaseni..."työttömyyskorvaus" on korvausta siitä, ettei valtio (yhteiskunta) ole pystynyt työllistämään työvoimaansa, vaikka kansalaisella on OIKEUS tehdä (palkka)työtä ja valtio on VELVOLLINEN sitä järjestämään. Työttömyyskorvausta saavan pitää tietysti olla käytettävissä eli hän kuuluu työvoimareserviin, joka on aina valmis kuin partiolaiset. Se ei kuitenkaan estä häntä käyttämästä aivojaan eli vaikkapa opiskelemasta ja kirjoittamasta väitöskirjaa jne. mitä huvittaa tehdä aikansa kuluksi palkkatyötä passiivisesti odottaessaan tai aktiivisesti etsiessään. Syödäkin pitää vai luuletko, että leukojen liikuttelu on laissa kielletty. Muuten en ole kuullut, että kukaan olisi ryhtynyt väitöskirjahommiin työttömyyspäivärahalla, ainakaan peruspäivärahalla. Aikuisopiskelijoitten opintotuki on sitä varten ja paljon muhkeampi kaikkine lisineen, (kunhan muistaa, ettei ansaitse liikaa muista töistä). Jos ei valtio pysty järjestämään "oikeaa" työtä, työttömäthän voitaisiin palkata "kansalaisvelvollisuuspalkalla" vartijoiksi toinen toisilleen tehtävänä valvoa, ettei kukaan pääse tekemään (pimeitä) töitä.
tapio_o_neva (nimimerkki)
"Jos ei valtio pysty järjestämään "oikeaa" työtä, työttömäthän voitaisiin palkata "kansalaisvelvollisuuspalkalla" vartijoiksi toinen toisilleen tehtävänä valvoa, ettei kukaan pääse tekemään (pimeitä) töitä." => Tätä voitaisiin tehdä kahdeksan euron päiväpalkalla. Eläkeläiset vielä mukaan niin kurjutta ei voisi paeta enää edes harmaaseen talouteen, täytyisi tehdä jotain tosi mustaa, tehokasta ja rikollista.
Ajatuspoliisi (nimimerkki)
Työvoimapoliittisesta statuksestani riippumatta voin ajatella asioita. Osa ajatuksista on väkisinkin suunnittelua. Jos joutilaisuus vaivaa, voin lämpimikseni suunnitella elokuvan. Voin erehtyä kirjaamaan osan ajatuksistani paperille tai nettiin. Teenkö väärin jos olen työtön? Ennen kaikkea, olenko paitsi väärässä myös varas, joka väärinkäyttää yhteiskunnan tukea ajattelemalla jotain?
tapio_o_neva (nimimerkki)
Ellei työtön ole entinen sosialidemokraattinen virkamies, ei hänen ajattelustaan ole mitään hyötyä, koska se on maalaisliittolaisen talonpoikaisjärjen, uskonnolisen oikeistolaisuuden, kommunismin tai porvarillisen kokoomuslaisuuden ilmentymää. Työttömillä on edelleen valitettavasti ihmisoikeuksia, mutta heitä ei voi kannustaa ajattelemaan, koska ajatteleminen on sosialidemokratian vaihtoehto ja uhka hyvinvoinnille.
Ajatuspoliisi (nimimerkki)
Jos ajattelu on työttömän tapauksessa ehdottoman valitettavaa ja poliittisista syistä peräti vaarallista, on nykytiede kehittänyt psyykenlääkkeet oivaksi apukeinoksi sos.dem. maailmanjärjestyksen säilyttämiseksi edelleen. Oikein suunnatun ja mitoitetun lääkinnän apua ja tehoa ei pitäisi aliarvioida. Täydelliseen ajatuksettomuuteen pyrkivä lääkintä kehittyy jatkuvasti ja siitä karsiutuvat epämiellyttävät sivuvaikutukset vähitellen pois.
Vieras (nimimerkki)
Valtaosasta meistä, itsekin kunnon insinöörinä, taiteilijanelämä on houkuttelevaa hunajaa. Käytännössä taitaa olla niin, että valtaosa taiteilijoista ei taiteile juurikaan turhanaikaisissa lööpeissä moninaisine sattumuksineen, vaan meidän muiden tavallisten kaikkien alojen puurtajien lailla arkisen työn piirissä kukin tahollaan. Taiteilijanelämä ei ole elämä taiteilijana. Taiteilijaelämään on jokaisella mahdollisuus - elämä taiteen tekijänä on vaativampaa. Onnekseni olen hyvä insinööri ja saab seurata ulkoa käsin tuota hankaluutta elämässä, jossa saa tanssia ruusuilla todella harvoin. Valitsen helpomman ja kansanomaisemman teknohumpan. Mielenkiintoinen kysymys on taitelija-apuraha vs. työttömyysturva ja eläkekertymä. Koska kyse on saman suuren kirstun varoista, pitäisikö valtion ja kuntien virkamiestenkin alkaa hoitaa järjestelyt itse eläkkeidensä suhteen ? Yhtälöstä taitaa tulla melkoisen mutkikas ja sitä voitaisiin varmasti suoristaa. Mitä tulee työttömyysajan käyttöön, eihän palkkatyötä tietenkään pidä tehdä työttömyysturvaa saaden, kuten joku kirjoitti. Jo kansanterveyden kannalta ja kolumnistin kertomaan liittyen sallin hyvilläni jokaisen työttömän, olipa miltä tahansa alalta, ajatuksen lentää ilman lupakirjaa !
OnSlow (nimimerkki)
Myin ensimmäisen tekemäni taideteoksen - maalauksen, ollessani viisivuotias. Kaupankäynnin onnistuminen ei ollut niinkään kiinni teoksesta ja sen ansioista, kuin kauppamiehen kyvyistäni. Sama taitaa päteä nykyäänkin taiteilijoihin ja heidän saamiinsa apurahoihin. Taiteen arvottaminen ja sijoittaminen laatuluokkiin likimainkaan oikeudenmukaisesti onnistuu ehkä vasta kun kyseessä on läpeensä taiteellistunut yhteiskunta. Siihen asti taidetta ja aineellista hyvinvointia palkkoina, eläkkeinä tai apurahoina ei voida kuvitellakaan jaettavan asiallisin perustein tai edes sinne päinkään. Tositaiteilija tekee siis työtään edelleenkin sisäisen palon vuoksi eikä apurahan toivossa. Rahaa hän koittaa raapia tehdäkseen taidetta eikä hankkiakseen kaksiota Ullanlinnasta.
skeptinen (nimimerkki)
Tapio O. Neva: "Kokeileva taide on sellaista, josta jokaisessa järjestäytyneessä kansallissosialistisessa, kommunistisessa tai islamilaisessa maassa joutuisi ruoskittavaksi tai keskitysleiriin." Mutta me elämme Suomen demokratiassa, tasavallassa. Kenties kokeilevalla ja tabuja rikkovalla taiteella on myös funktionsa: se kysyy meiltä arvoistamme ja näyttää mitä emme siedä tai siedämme. Se panee haastamaan mukavuutemme ja katsomaan elämää eri kanteilta. Joskus sitä rumaakin puolta. Tottakai ylilyöntejä tapahtuu ja osa tempauksista palvelee tosiaan vain taitelijan -tai sellaiseksi julistautuvan- omaa egoaa ja narsismia, mutta on niitä vilpittömiäkin kyseenalaistajia.
jussi vaarala (nimimerkki)
minusta taide on hyvä määritellä picasson tapaan " säännönmuaksiuduesta poikkeamisesta alkaa variaatioiden valtakunta" mutta se ei tarkoita sitä että itseisarvoinen poikkeavuus - kokeilevuus - olisi sinänsä ainakaan hyvää taidetta vaan sitä että taide luo seikkailun jossa on mielenkiintoista ja joka ennenkaikkea TUNTUU - että sillä on eheyttävä, tietoisuutta laajentava jne seikka. Mutta että joku pierasee megafoniin kauppatorilla ei ole taidetta - se on akustista ilmapaskaa durasellilla vauhditettuna. Toiseksi en pidä siitä että taide kyseenalaistaa tai on terapeuttista - poliittinen keskustelu kyseenalaistaa ja terapia on terapeuttista. Se kun on tuon aika katergorisen kantani ydin siinä että taide ruvetessaan kyseenalaistamaan tekee itse asiassa helposti asian politiikalle karhunpalveluksen vieden sen pois politiikan frameilta ja samalla vie tilaa ja rahaa aiodlta taiteelta. Sama terapian suhteen. Jos ei taiteella ole muuta sisätöä kuin väittää olevansa terapiaa niin se ei ole taidetta. Taiteenseen on mediahomeen vuoksi ja kautta ladattu niin paljon sivumerkityksiä että se mikä on ja oli alunperin kaunista ja hienointa taiteessa on hautautunut noiden sivumerkityksien alle - ja sellaisten tiadekäsitysten että joku ruostuva pellinpala puistossa on taidetta ja ajassa mukana kun se vähitellen ruostuu siinä ihmisten silmien alla - tai että rautatieaseman ovensuuhun levitetty pahvi imisten talloessa tulee taiteeksi.
Sulkapalloilija (nimimerkki)
Minä olin nuorena kova pelaamaan sulkapalloa. Olin menestynyt sulkapalloilija, sillä voitin useita piirinmestaruuksia ja Suomen mestaruustasollakin sijoituin kerran mitaleille. Juniorikilpailuissa kiersin jopa maailmallakin pari kertaa. Siitä huolimatta, kun pääsin lukiosta, en saanutkaan työttömyyskassata työttömyystukea. Olinhan työtön sulkapalloilija, joka suunnittelin pääsyä olympialaisiin, mutta en sinne vielä ollut onnistunut pääsemään. Saavathan jotkut sulkapalloilijat olympiakomitean stipendejä, mutta niitä ei minulle riittänyt. Onneksi olen nykyään jättänyt sulkapalloilun, sillä suomalainen yhteiskunta on hieman mäntti kun eivät tajua siitä minulle maksaa. Nykyisin olenkin kunnanvaltuutettu.
jussi vaarala (nimimerkki)
Iso hahmotuskysymys koko asian taakse voisi olla tämä: jos lähdetään käsityksestä että on hyvä että ihminen kehittyy prosessina niillä lahjakkuusalueillaan joita hänellä on niin voidaan lennosta heittää kaksi isoa aluetta - tekninen lahjakkuus ja taiteellinen lahjakkuus. Heti perään voidaan heittää kysymys miksi insinöörien kaikenmaailman pikkukikkailukokeiluille annetaan hulvattomasti rahaa - seurauksella että inisnööreissä oikein kuukausipalkalla on tolkuttomasti räpeltäjiä joille ei yhteiskunnan teknologiatarpeiden ylimpien tavoitteidn mukaan pitöäisi maksaa mitään koska heistä ei ole muuta kuin kustannustaakkaa yhteiskunnalle. Siis miksi maksaa palkkaa a. turhille insinööreille ja b. heidän alkeellisille räpellyksilleen joista ei synny muuta kuin joku lapsellinen peli johonkin kännykkään jota sitten markkinoidaan maailmanlaajuisestai ihmiskunnan suurimpana ihmeenä. Siis noin niinkuin rinnasteisena kysymykselle miksi taiteesta pitää maksaa.
Munkkiniemen Kreivi (nimimerkki)
Erittäin vastenmielisetä ruikutusta tuolta Rastimolta. Se, että Suomessa on moninkertaisesti liikaa taiteilijoina-itseään-pitäviä tarpeisiimme ja voimavaroihimme nähden ei mahdu tuollaisten tajuntaan. Eikä sekään, että mikäli lahjakkuutta on, tulee taloudellinen menestys kyllä sivutuotteena. Ja ajatellaanpa noiden "taiteilijoiden" eläke-etuja: Heille on monasti "lupa" jättää eläketurvansa järjestämättä (päinvastoin kuin muilla pienyrittäjillä), ja sitten loppupelissä Valtio myöntääkin sitten "taiteilija-eläkkeen". Miten olisi golffaava taiteilija-eläkeläinen, nykyinen ravintoloitsija Riki Sorsa? Reggae OK? Noiden "taiteilijoiden" marina muistuttaa naisten "euro on 80 senttiä" -höpinää. Eihän siinäkään oteta huomioon - kuku maksaa laskut - kenelle jäävät asunnot, eläkkeet jne - kelle vastaavasti elatusvelvollisuudet - kuka nauttii eliniästä ja eläkkeistä n. 10 v. kauemmin jne.
jari huhta (nimimerkki)
hyvä Kaisa! Suurin osa taiteilijoista elää aivan kurjasti! Ihmiset tekivät aikamoisilla uhrauksilla taidetta ja vuosikymmenestä toiseen jatkuva surkea kärvistely vie hengen: taiteilijankin on syötävä ruokaa eikä ruohoa. On kuvavaa, että vain harva taiteilija haluaisi lapsensa ryhtyvän taiteilijaksi, ja hienoa että otit asian puheeksi!
jussi vaarala (nimimerkki)
Sekä kulttuurissa että teknologiassa on se aidoin monesti myös innovatiivinen ytimensä. Sitten on molemmissa molemmille tyypilliset loishomekerroksensa - kulttuurilla loiskulttuuribyrokraatit ja loismedia. Ja loismedian seurauksena ja loisbyrokraattien julkisuushaluisuuden seurauksena syntyy sitten nämä taiteen tekijöiden omat mediaa hyväksikäyttävät loiset - nämä megafoniin kauppatorilla piereskelevät performaatikot esimerkkinä. Jotka pilaavat itse asiassa tideytimen maineenkin - mikäpä saattaa olla ihan median ja sen takana teknokraattien tarkoituskin. Entä teknologia. Otetaan esimerkiksi kännykkä - loistava keksintö jolla paljon käyttöä - mutta sitten tulee iso mutta. Kännykän upean idean päälle on rakennettu loisteknologian ja loisteknokraattien kerrostuma jotka toisaalta byrokratiatasolta pumppaa rahaa teknologialle - päinvastoin kuin kulttuurin loisbyrokraatit - kuten tekes ja sitra ja sitten ne jotka rahastaa kännykän perusidean päälle homeensa muodostaen rutkasti. Ja taas iso mutta: Mitä yhteiskunnallista hyötyä on tuosta kännykän loiskerrostumasta - ehkä se tuo rahaa mutta se myös vie rahaa muilta tärkeämmiltä asioilat maailmassa kuin kännykän väri ja soittoääni. Siis paitsi että kännykän loisteknokraattikerrostuma kasvattaa ihmisistä pintapuolisia kännykkäidiootteja niin - ja oikein iso NIIN - se raha mikä pyörii noissa humpuukeissa ja menee kännykän loisteknokraattikerrostumien palkkoihin on pois tärkeämmästä ja isommasta ja kauaskantoisemmasta kuin kännykän väri ja soittoääni. Ja tämä periaate koskee kaikkea teknologiaa. ELI - teknokraateissa on valtavasti yhteiskunnallisen sisällöllisen merkityksen kasvun kannalta hyödyttömiä palkkaloisia jotka vievät rahat ja huomion mm - kuinkas ollakaan kulttuurilta. Ja kaiken lisäksi vievät teknokraatit rahat muuten humanismilta muutenkin - miten - siten että humanistin erottaa teknokraatista siinä että humanisti haluaa ennenkaikkea hyvän lopputuloksen kun taas teknokraatti keksii kaiken aikaa omia koukkujaan jolla se rahastaa milloin missäkin käänteessä. Ja noin teknokraatti myy humansimille asioita jota vievät varat itse humanismin sisällön aikaansaamiselta. Kuten esimerkiksi teknologinen helpotus vie humanistin työpaikan jolla ja vain ainoastaan jolla humanismin hyvä lopputulos voidaan aikaansaada.
jussi vaarala (nimimerkki)
enemmän kuin laki sallii soon tämän spontaanin nettikeskustelun oheistuottoa - ja laiskan oikoluvun :)
jussi vaarala (nimimerkki)
Lama-aikoina taitaa olla niin että naiset ihan vaistonvaraisesti alkavat tehdä lapsia - pitääkseen yllä elämää ja luodakseen uutta voimaa. Mutta auttaako se nyt. Ei jos vallalla on nykykapitalismi. Sillä nykykapitalismi ei halua rahoittaa lapsiperheitä, se valitsee jälkikasvusta parhaat pumpaten ne tyhjiin - vieden valituiltaan työn ylikuormituksan kautta perhe-elämänkin - ja saatuaan imettyä nämä parhaat resurssit tyhjiin heittää ne raparaatona takaisin - toipumaan jos toipuvat. Niin syvältä on nykykapitalismi. Jussi Vaarala Somerniemi
Munkkiniemen Kreivi (nimimerkki)
Henkilo siis kirjoittaa olevansa (olleensa?) menestynyt elokuvaohjaaja. Mita ihmetta? Menestynyt? Sanoisin, etta pikemminkin luuseri. Elakekertyma 300 jotain euroa. Lopettanut alalla. Kahdenkymmenen vuoden @menestyksen@ jalkeen...? Sitten mankuu Valtiolta fyffea... Hamuilee rahakkaita poliitikon -hommia... Omasta mielestaan olisi edellytyksia kulttuuriministeriksi... @Kukaan ei voi sita kiistaa@ Antinsa? Se klassinen: @Verot valtion maksettaviksi, ja kansalaispalkka mulle!@
ollisaarinen (nimimerkki)
jonka esikoispitkä 'Suolaista ja makeaa' on kohtaustasolla kauttaaltaan loistava. Elokuva on yksittäisprojekti, jota voidaan verrata uuteen oopperaan, jota sentään harjoitetaan pitkään ja hiotaan esitysten kuluessa. Elokuva on saatava kerralla purkkiin muutamana kuvauspäivänä ja onnistuminen edellyttää monen eri alan ammattilaisten työn onnistunutta koordinaatiota alkuperäisen idean käypyyden lisäksi. Jos ensi-iltakauteen osuu joku mediaseksikkäämpi kilpaileva elokuva, voi merkkiteoskin jäädä vaille katsojia. Ohjaajan työn vaativuus käy ilmi mm. siitä, että moni kansakunnan kaapin päälle nostettu ohjaaja on loppupään tuotannoissa ruvennut 'lipsumaan', kun ei ole jaksanut antaa kaikkeaan tai on jo loppuun nyhdetty.
tapio_o_neva (nimimerkki)
"Lama-aikoina taitaa olla niin että naiset ihan vaistonvaraisesti alkavat tehdä lapsia - pitääkseen yllä elämää ja luodakseen uutta voimaa. Mutta auttaako se nyt. Ei jos vallalla on nykykapitalismi." Jos maa olisi pikkuporvarillinen ja täyspäinen, olisi tietenkin niin, että työttömät isoäidit hoitaisivat lapsenlapsiaan, jotta äidit voisivat isien kanssa menestyä työmarkkinoilla ja kukoistaa. Nyt kun isovanhemmat kilpailevat lastenlastensa kanssa hyvinvoinnista (kouluverkosto vs. vanhainkodit) ja lastensa kanssa työstä, on tietenkin välttämätöntä, että osa lapsista on työttömänä, osa lastenlapsista saa häiriinyttävää opetusta ja lastentarhaamista, koska isovanhemmista on pidettävä huolta - kuntien piikkiin. Kaikkein ongelmien äiti on feminismi ja siitä seuraava isovanhemmattomuus. Kun isovanhemmat eivät hoida lastenlapsiaan, vaan elävät nuoruuttaan kuin Ilkka Kanerva, pitää tietenkin lastenlapsille palkata hoitajat, jotka voisi saman työantajan - kunnan - palveluksessa. Kun synnyttäjiä pidetään epävarmuudessa, ei synny varmuudella muuta kuin maahanmuuttoa. Katsokaa amisheista mallia ja vähentäkää yksilöllisyyttänne. Yhteiskunta, jossa kaikki kilpailevat jatkuvssti jokaisen kanssa ei voi olla minkäänlaista yhteistyötä, koska yheistyö on kartelli ja markkinoiden vastainen.
eerosuonio (nimimerkki)
"Kaikkein ongelmien äiti on feminismi ja siitä seuraava isovanhemmattomuus..." Ruotsin taudiksi sanottiin ennen. Suomessa asia sinetöitiin 70-luvun alussa kansanterveyslakiin. Siitä lähtien eivät vanhemmat ole olleet vastuussa lapsistaan eivätkä lapset vanhemmistaan. Kunta hoitaa.
jussi vaarala (nimimerkki)
että ou neva pätkän ymmärsi
skeptinen (nimimerkki)
Joskus 20-25 vuotta sitten Suomessa manattiin tietokoneilla pelaamisen ja tietokoneilla "räpeltämisen" hyödyttömyyttä. Tänäpäivänä samat jannut ja tytöt, jotka pelasivat tietokoneilla päivät pitkät, tekevät nyt rahaa Suomellekin kännykkäsektorilla ja peliteollisuudessa. Kukaan ei enää valita, paitsi ehkä muutama ylempänä kirjoittanut. Suomessa on lyhytnäköinen tapa katsoa kaikkia asioita aina rahan kautta. Jos Suomessa esim. elokuvien ja pelien erikoisefektiteollisuus tekisi nyt rahaa kansainvälisillä markkinoilla alihankintahommilla (niinkuin esim. Intia), kukaan täälläkään kirjoittava ei rutisi mitään taitelijuudesta tms. Luulen että luovat ammattilaiset tekevät itselleen myös hallaa käyttämällä "taide" ja "taiteilija" sanoja. He eivät ole oppineet käyttämään rahalta haisevia fusku-sanoja niinkuin koko muu työsektori. Suomessa taitelija on perinteisesti ollut se henkilö, joka ei ole ollut sahaamassa puita talvipakkasella, siksi asenne on vihamielinen. Se asenne on täällä vieläkin.
skeptinen (nimimerkki)
Luulen että Rastimolla on enemmän näyttöä todellisesta menestyksestä kuin kirjoittaja Munkkiniemen Kreivillä. Tai sanotaan näin: sadan vuoden päästä historiankirjoista ja elokuva-arkistoista löytyy luultavasti Rastimon elokuvia, mutta arvon Kreivin elämän ja saavutukset ovat kaikki tyystin unohtaneet.
jussi vaarala (nimimerkki)
on syväversio moukasta
Vieras (nimimerkki)
Olet oikeassa. Eppailematta K. Rasimon ohjaus "Heinahattu ja vilttitossu" tulee muodostumaan elokuvataiteen klassikoksi. Varmasti sadan vuoden kulutua 3 - 4 ihmista elokuva-arkiston naytoksessa ihmettelee sita, ja maininta tuotteesta loytyy jostakin filmihistoriasta. Joten ei muuta kuin K. rastimo kultturiministeriksi - kuten han itsekin totesi hanen menestystaan ansioitaan ei voi kiistaa. ;-)
jussi vaarala (nimimerkki)
Kulttuuri ei ole kuin talon maalaus että aina kun aloitat työn saat sen valmiiksi ja saat siitä palkan Kulttuuri ei ole "tästä alkaa tähän loppuu ja siitä työstä saan palkan ja muuta hommaa en ymmärräkään enkä halua ymmärtääkään" -työtä ja ajattelua - kuten tolloilla kulttuuria ymmärtämättömillä on. Kulttuuri ja sen tekeminen on prosessi - kehitysprosessi- sekä luovan yksilön että vastaanottavan yksilön tasolla jossa asia pitää nähdä pitkänä jänteenä jossa varsinainen lopputulos on koko kehitysprosessi eikä yksittäiset taideteokset. Kuten esimerkiksi se että jokaista taidemaalarin myytyä taulua kohden on vähintään 50 myymätöntä syystä että jotkut eivät myy ja jotkut eivät ole vielä löytäneet omsitajaansa ja koska myytyyn tauluun ja sen tasoon ei ole voinut päästä ilman pitkää kehitysprosessia - siis kaukana siitä että otanpa pensselin ja maalanpa tuon talon. Siis jokaisen myydyn taulun kohdalla on jättikulut ja jättutyö sen yhden ainokaisen myydyn taulun kulujen lisäksi - aivan kuten teknologiassa on tuotekehityskulut - esimerkiksi lääketeollisuudessa vuosikymmeniä jopa. Ja toiseksi jokaisesta myydystä taulusta ottaa osansa usein galleristi - jopa 75 % joskus - ja kehystäjä. Ja niin myös myydystä taulusta saa osansa myös verottaja - mutta yksikään ei millään tavalla osallistu niihin kuluihin jotka myydyn taulun takana olevat tuotekehitysmaalaukset ovat aiheuttaneet. Ne on täysin ja totaalisesti taiteilijan kuluja. Ja sama asia pätee monilla muillakin taiteen aloilla. Tästä ei voi päätyä kuin yhteen johtopäätökseen. Taiteilijoiden tuotekehityskulujen katteeksi ja nippa nappa elämisen katteeksi myönnetään veroton eläkettä kerryttävä 1000 euron kuukausipalkka onko se sitten kansalaispalkka vai mikä. Jolloin taiteen tekijä voi tehdä rauhassa sen turvin työtään ja aina kun saa teoksiaan kaupaksi saa siitä lisäansiota ihan normaalin verotuksen puitteissa. Näin taataan luomisen mielenrauha ja saadaan karsittua kaiken maailman loiskulttuuribyrokraatit kulttuurin rahastustaakkana kuukausipalkkoineen. Niin se menee jos viksuja ollaan. Siis koskien kaikkien taiteen alojen freelancer taiteilijoita - mutta ei tietenkään kk-palkkaisia.
tapio_o_neva (nimimerkki)
Oletko valmis siihen, että keksijä voisi saada läänintaiteilijan apurahan kuten esimerkiksi Veltto Virtanen? Monelta keksijältä menee luovassa työssään koti ja puoliso, kun ei ole oikein tukea.
jussi vaarala (nimimerkki)
Kyllä keksijät ovat samalla lailla ajateltavissa oleva ryhmä. Ja periaatteellinen lähtökohta on sama että luovuudelle ja luovalle elämäntavalle pitää antaa oikea oikeutettu asema yhteiskunnassa - luovuuden omalaatuisuuden ymmärtäen kuten tuossa yllä olevassa tekstissä osoitin. Mutta toisaalta jonkinlainen patenttien tasoinen turva pitää kulttuurinkin keksinnöille saada - nykyisinhän tekijänoikeuksia kohdelalan tavalla joka ei tulisi kuuloonkaan patenttien kohdalla. SIIS - nyt huomion ja tarkastelun kohteeksi pitää ottaa luovuuden turvaaminen sekä luovalle ihmiselle että yhteiskunnalle kohtuullisella tavalla. Ja luovuutta pitää kunnioittaa - tämä ääliösuhtautuminen mikä taiteeseenkin on lähtee todennäköisesti silkasta kateudesta "ku mä en oo niin luova" - mikä hemmetin yhteiskunnallinen poliittinen täysvaikutin sellainen saa olla. Johan se on suorastaan lapsellista.
jussi vaarala (nimimerkki)
Nyt kun puhun luovuudesta tarkoitan elokuvaohjaajia, käsikirjoittajia, kirjailijoita, säveltäjiä jne jotka luovat jotakin oikeasti. Mutta en lue tässä luovuuden piriin laulajia, näyttelijöitä jne jotka toteuttavat toisten luomia teoksia. Se ero pitää muistaa. Ja tuommoiset läänintaiteilijasysteemit saa heittää roskiin - ihan joutavaa media-byrokratiapelleilyä.
semi (nimimerkki)
Putkimieheksi ja tienata varsin isot tulot, kun on omaa taloudellista respektiä on varaa myös vääntää omaa taidetta. Piti siitä joku tai ei, sen sanon vain että juuri tämän edustaja olen itse. Kansailaispalkka menettää putkimiehen tuloilla merkityksen ja olet vapaa yhteiskunnan rahoituksesta. Kaikki voittavat ja elämänkokemus karttuu. Taiteilijana olen kuitenkin yhtä ala-arvoinen kuin aikaisemminkin. Mutta eipä tarvitse itkeä tukien perään tai leivän.
jussi vaarala (nimimerkki)
on aineettoman kasvun muuntosuhde - mahdollisimman paljon aineettomia arvoja mahdollisimman vähällä energialla ja raaka-aineiden kulutuksella se tekee kulttuurin ykkösasiaksi yhteiskunnassa entä mikä on ainakin minun tietämäni mukaan materiaalinen esine jossa tuo aineettoman kasvun muuntosuhde on miltei maksimaalisella tavalla toteutunut - se on vanhojen viulunrakentajamestareiden viulut - säilyneet loistovedossa satoja vuosia, taivaallinen ääni ja niillä soitetaan kulttuuriluomusten suurimpia helmiä kaikista suurimpien kulttuuriyleisöjen edessä - siis niissä on minimaalinen energian ja raaka-aineiden kulutus ja maksimaalinen aineettomien arvojen tuotos
jussi vaarala (nimimerkki)
unohdin ihan vielä vanhempien mestareiden maalaukset - ne on vieläkin enemmän aineettoman muuntosuhteen mukaisia jakavat herkkujaan vieläkin etäämmältä historiasta
Midnite Cowboy (nimimerkki)
Samaa mielta. Mutta, mutta: Tavoitelkaamme todella aineetonta kulttuuria: Itse sommiteltu haiku -runo syksyisessa kanttarellimetsassa. Toinen aaripaa on sitten tama kotimaisen elokuvan kaltainen turhaketeolliuus ainaisine rahan -kinuamisineen. Stoppi jonninjoutaville, ekologisesti kestamattomille filmihankkeille! Ja tuon porukan elattamiselle!
jussi vaarala (nimimerkki)
että teknokratia tipahtaa itsevaltiaan paikalta koska teknokratian kasvu - paitsi negatiivinen - on ilmastonmuutoksen kannalta haitallinen asia
semi (nimimerkki)
Kukaan ei koskaan ole samaa mieltä. Monet menestyvät ohjaajat ovat menettäneet koko omaisuutensa filmien kanssa, mutta kuten Donald Thrump sanoo, aina voi nousta uuteen lentoon ja pudota taas. Työtä se vaatii kuitenkin pirusti, molempiin suuntiin.
Qantas66 (nimimerkki)
Rastimo-vaalea ja niin vahva-onkin ilmeisesti heikoilla? Myrsky elokuvanhan piti olla succe´mutta elokuvaa on pidetty liian rajuna varsinkin sen loppuosaa? Eikö kaikki mennyt kuten oletitte? Työttömyys-tuet-siinä viidakko jossa Espoossa on varmasti vaikeuksia. "Hynttyyt yhteen ja uusi kuvio" saattaa auttaa!
QUINTO69 (nimimerkki)
Vaalea ja vahva on kauniisti sanottu. Voisipa sanojastakin tulla mieleen joitain adjektiiveja olettamani kirjoitusmotiivin myötä. Myrsky kannattaa kenties Qantas66:nkin katsoa, jotta tietäisi Myrskyn lopun rajuuden heijastuvan saleissa ja kodeissa, Suomessa ja ulkomailla, melkoisina mielenliikutuksen merkkeinä, joita sana "rajuus" ei todellakaan kuvaa. Samaa mieltä ovat (lapsi)yleisöt palkintoja jakaessaan ympäri Eurooppaa, ja ehkäpä kohta muuallakin. Succe'n mittaaminen kvartaalilla ei oikein päde, rakas Quitto. Elämäsä ei kaikki mene odotetusti. Ei ainakaan minulla. Ainoa tuntemani ennakoitava asia on metrolipun rajallinen voimassaoloaika ja ehkä jotain muuta, jota en välitä nyt lueteloida. Viidakosta Quintolla on minua parempi tuntemus. Olen itse tykästynyt lauhkeaan havumetsävyöhykkeeseen. Mitä tukiin liittyy, olen kovasti mieltynyt laava-alueisiin. En ole klaavoihin kangistunut, mikä kruunaa kevättalvisen päivän. Aurinkoa sinulle !
skeptinen (nimimerkki)
jussi vaarala: "Kulttuuri ei ole kuin talon maalaus että aina kun aloitat työn saat sen valmiiksi ja saat siitä palkan" Itseasiassa, leffabisnes on kuin talonmaalaus. Ei niillä hirveästi eroa ole. Elokuvantekokin alkaa ja loppuu. Tuotteet jäävät tietysti elämään. Palkka pitää saada tehdystä työstä. Tottakai on ns. henkistä työtä joka edeltää itse kutakin leffaprojektia. Ongelma mistä tässä koko topikissa on kyse, on se että Suomi on niin pieni maa väestöltään, ja nykyinen elokuvakulttuuri lipputuloiltaan taantunut, että elokuvaohjaajana elantonsa hankkiva ei loppupeleissä jää voitolla (eläke), koska hommia ei ole tarpeeksi kaikille ja elokuvan ennakkovalmistelua ei katsota oikeaksi työksi. Leffabisneksessä ei ole tarpeeksi rahaa täällä. Hommia on useimpien siksi tehtävä kuin ikonimaalari, köyhyydessä ja nöyrästi, iloiten siitä että keikkoja joskus ilmaantuu.
jussi vaarala (nimimerkki)
ei panosteta henkiseen niin pysytään materialistisina - ja kun panostetaan materialismiin ollaan ilmastonmuutoksen kiihdyttämisen kautta vaarallisia omien lasten ja lastenlasten jne tulevaisuudelle ja kyse on siis siitä että fokus yhteiskunnassa siirtyy näkyvästä ei näkyvään - siihen mitä korvien välissä tapahtuu
A (nimimerkki)
Tyottömyystuen saaja voitaisiin velvoittaa syväjäädytykseen. Täten voitaisiin varmistaa, ettei se (siis työtön) tee mitään hyödyllistä, eikä edes uneksi rahan ansaitsemisesta. Sitten kun työpaikka olisi löydetty, työtön voitaisiin viranomaisten luvalla sulattaa.
jussi vaarala (nimimerkki)
ja osa täällä keskustelijoista pitäisi museoida sillä he edustavat ajattelun prehistoriallisia varhaisvaiheita tietysti pitää muistaa että samojen asenteiden ja ennakkoluulojen eestaas veivaaminen ei ole vielä ajattelua ollenkaan vaan aivotoiminnan varhaisurautuneisuutta ennen varsinaisen ajattelun syntyä - hm - pitää varmaan sanoa ajanlaskutapaamme viitaten eKr että eva - ennen varsinaista ajattelua en tietenkään nyt viittaa mitenkään Elinkeinoelämän valtuuskuntaan - tai no ehkä piruuttaan ainakin vähän
jussi vaarala (nimimerkki)
tietenkin voimme luetella joukon ennen varsinaista ajattelua ilmiöitä - esimerkiksi keskustelu kari Niilolan mielipiteen yhteydessä tulevhti kirjoituksia eva muita eva-ilmiötiä voisi olla - elvis takaisin - stalin takaisin - paavo lipponen takaisin - ja aivan ajattelun alkusoluvaiheesta eva voisi olla - huh - esko aho takaisin
jussi vaarala (nimimerkki)
Psykologiahan syntyi filosofiasta ja sen pitäisi palata asemaansa takaisin - ja syy on se että ainakin minusta psykologia on aistimisen, havaitsemisen, merkityksen antamisen, motivaation, oppimisen, muistamisen jne tiedettä - eli se on se joka on niinsanotun minän ja niinsanotun maailman välissä ja paikka jonka kautta havaitaan niin itseä kuin maailmaakin ja myös koetaan sitä. Siinä mielessä oleelliseksi kysymykseski nousee kaksi kysymystä: .- kuinka hyvin ihminen tuntee oman psykologiansa eli itsensä ja kuinka hyvin tuo niinsanotun minän ja niinsanotun maailman välissä oleva havaitsemisen ja kokemisen välinen on kehittynyt sellaiseksi kuin sattui perimässä edellytyksiä tulemaan joista kasvaa - toiseksi ei ole sama kuka tuota henkilökohtaisen psykologian välinettä hallitsee henkilö itse vai joku muu Tästä tulemmekin siihen että oikeaan psykologiaan kuuluu aina ja erottamattomasti etiikka kuten se vahva psykologeilla onkin - väittäisin syväeettisimmäksi ammatiksi. Mutta tullaan myöskin siihen että tiedettä pitäisi hallita kolmiyhteys filosofia ylinnä ja sitten etiikka ja psykologia rinnakkain seuraavina. Miksi en aseta luonnontieteitä tuohon. Siksi että ihmisen elämänkaari on eettinen ja psykologinen kysymys ennenkaikkea ja siksi luonnontieteen on yhteiskunnan mitassa asetuttava filosofian, etiikan ja psykologian jälkeen kolmannelle tasolle rinnan estetiikan kanssa. Jotenkin näin asettaen näkisin tulevaisuuden yhteiskuntakäsitysten asettuvan - tismalleen sen mallin mukaan jota itse olen ajanut jo 20 vuotta - eli ympäristösyistä, henkisen kasvun syistä ja ihmisen elämänkaariajattelun syistä maailman pitää siirtyä materialistisesta aineettomaan kasvuun. Ja kun aineeton kasvu on ympäristösyistä pakko niin kun psykologia ja etiikka ovat supertieteitä filosofian jälkeen niin siitä seuraa heti että estetiikka eli siis kulttuuri asettuu etusijalle luonnontieteiden suhteen - siispä materialistisen kasvun teknokratia saa väistyä aineettoman kasvun kulttuurin tieltä.
jussi vaarala (nimimerkki)
ihan hupankin vuoksi pitäisi alkaa nettipohjalta perustamaan eettis-realistista sivistyspuoluetta jossa tuo yllä oleva tieteenfilosofinen mietelmä olisi hyvä pohjapaperi ja mukaan ois kiva tulla itseni lisäksi kolme ihmistä ehdottomasti - Erkki Tuomioja, Juha Siltala, Liisa Keltikangas-Järvinen. Oispa kova vääntö siinä jee. He eivät tiedä asiasta mitään eli on minun heittoja vaan. Mutta laittakaapa viestiä muut jussi.vaarala@gmail.com jos kiinnostaa ja miksi kiinnostaa. Minua huvittaa jo vipinän saaminen puoluekentälle tämän ajatuksen kanssa.
siviilitarkkailija (nimimerkki)
Ainoa joka olisi voinut pelastaa elokuvantekijäurasi, olisi maisteri T J Särkkä. Mutta valtiomme kommunistiministerit söivät tulikivenkatkuiset viihdekapitalistit pois työllistämästä elokuvantekijöitä. Nämä poliittiset ministerimme ovat kulttuurimurhaajia. Heidän näkemyksensä ja ymmärryksensä kulttuurista on pelkkää sosialistista irrealismia. Pertti Pasasen elämä ja saavutukset pitäisi olla mielessä jos meinaa suomessa tehdä elokuvia. Ja eritoten valtiovallan ja kommunistiministerien ja elokuvasäätiön puhtaan vihamielinen suhtautuminen elokuvantekemiseen tulisi sisällyttää elokuvataiteen laitoksen pakolliseen opetukseen. Kohu on kiva mutta raha ratkaisee.
camera obscura (nimimerkki)
Mitä ihmeen mieletöntä mökellystä! Särkkä siis on mielestäsi tulikivenkatkuinen viihdekapitalisti? Ja Spede sitten kai kulttuurin kaunein hedelmä? Otatko edes itse selvää omista "ajatuksistasi"?
jussi vaarala (nimimerkki)
Kulttuurin, urheilun ja teknologian lähestymistapa on erilainen. Kun erityisesti teknologia mutta myös urheilu ovat usein jopa aggressiivisen markkinoivia tai ainakin tyrkyttäviä niin kulttuuri asettuu tarjolle eikä tyrkytä. Siinä on menestymisen erojen yksi syy mutta myös osoittaa eroa sivistystasossa ja kohteensa kunnioitustasossa - kulttuuri kunnioittaa vastaanottajaansa kun sen sijaan erityisesti teknologia tuputtaa itseään joka tuutista. pitäisikö kulttuurin ruveta tyrkyttämään - ehei - mutta poliitikkojen pitää käsittää ettei se isointa älämölöä pitävä ole se kaikkein fiksuin ja yhteiskunnallisesti syvällisin. Teknologia ja urheilu ovat pinnallisia ja kulttuuri syvällistä tietenkin poislukien sirkusluonteinen yms joka sekin on ihan ok koska ihmsiet sellaista myöskin tarvitsevat. Mutta koskaan ei teknologia pääse lähellekään sellaisia aatteen syvyykisä ja korkeuksia parhaimmillaankaan kuin mihin kulttuuri jo ihan arkisenakin toimenaan pystyy. Se on selvää kuin pläkki. Paitsi politikoille. Ja se näkyy kaikessa.
Midnite Cowboy (nimimerkki)
Mode, heratys! Tuo Jussi Vaarala jaksaa raapustaa noita jorinoitaan tanne tiuhaan tahtiin. Henkilo markkinoi itseaan toisaalla netissa "luovana luennoijana" ja kehottaa ottamaan yhteytta. Himoitsee keikkoja. Kauanko yksi ihminen saa kayttaa tata foorumia omaa markkinointiaan edistamaan?
OnSlow (nimimerkki)
Ei kannata hermostua Vaaralan eikä kenenkään muunkaan aktiivisuudesta. Nettiympäristössä kiinnostamattomasta materiaalista pääsee näppärästi eroon hiirellä, kovalevytila on kuitenkin halpaa. Tosielämässä jotkut höpöttäjät ovat rasittavia koska eroonpääsy ei ole kovin helppoa - kulkevat perässä ja suu käy. Vaaralalla on kuitenkin joitain ihan kiinnostavia ajatuksia - kuten tämä immateriaalisten arvojen korostaminen. "Kauanko yksi ihminen saa kayttaa tata foorumia omaa markkinointiaan edistamaan?" Kaikkihan me tällä palstalla yritämme omia ajatuksiamme markkinoida; siinä vaiheessa kun hinnasto ilmestyy palstalle, on mielestäni joku raja ylitetty, sekin voidaan vielä nähdä.
Midnite Cowboy- (nimimerkki)
Ahaa. Alkaa valjeta. "Menestynyt" elokuva-ohjaaja uran flopattua hakeutuu politiikkaan kokouspalkkiot ja tunnetusti muhkea kansanedustajan- ja ministerinelake kiikarissa. Kun se oma elake jai hoitamatta, tuleepahan asia sitten kerralla kohdikseen.Eihan Arkadianmaella tarvii istuu kun se 1,5 kautta, niin asia plakkarissa. Mielipidekirjoittaja suoltaa kommenttia, jotta saisi nimea julki ja mahdolliseti puhujakeikkoja, joita mainostaa netissa. Jokainen MYY jotakin. Nainko se menee?
jussi vaarala (nimimerkki)
laitoin luentoidean esille koska olen kerran luennoinut taiteesta ja sain hyvää palautetta. Ja lisäksi monet tykkäävät ideoistani niin miksei sellaista voisi mahdollisuutena tarjota ihmisille. Siis halusin kertoa että sellainen mahdollisuus on olemassa. Ei sen kummempaa. Sitä paitsi minähän jakelen täällä aivan ilmaiseksi koko ajan ideoitani.
Midnite Cowboy (nimimerkki)
Et roikkuisi täällä imaiseksi jakelemassa ideoitasi, jos ne olisivat tarpeeksi hyviä. Siis jos niille olisi kysyntää/menekkiä. Et ehtisi. Mutta nyt on toisin. Näin yksinkertaista se on. Rastimokin jatkaisi leffantekijänä, jos leffat olisisvat olleet tarpeksi hyviä. Olisi kyennyt työllistämään itsensä, ja ansaitsemaan. Maksamaan eläketurvastaan, kuten muutkin pienyrittäjät. Mutta kun eivät olleet...
jussi vaarala (nimimerkki)
Ihmisillä on muitakin motivaatioita kuin sinun itsekäs oman kukkaronsa vahtiminen. Minua huvittaa ja kiinnostaa maailmanparantaminen sinänsä saamatta siitä mitään ja en saakaan vaikka pitäisikyllä koska ideani ovat usein uniikkeja. Sun logiikkasi on täsmälleen sama kuin hesarin joka kerran pääkirjoituksessaan oli sitä mieltä että kunnan virkamiesten esiintyminen valtuutettuina on huonoksi koska he ajavat siellä vain omaa etuaan - unohtaen että on ihmisiä jotka ajattelevat myös yhteistä etua. Siis ei tota noin oikein korkeatasoista logiikkaa.
Munkkiniemen Kreivi (nimimerkki)
Varsin kiintoisaa. Tämä Jussi ei siis ajattelekaan omaa etuaan markkinoidessaan tuotteitaan ja palvelujaan, vaan - YHTEISTÄ ETUAMME! Kiitti, Jussi! Olisipa kaltaisiasi Gandheja ja Jeesuksia enempi, niin miten ihana maailma tämä olisikaan! Varmaan on niinkin, ettei tuo K. Rastimokaan politiikan lihapatojen ääreen pyrkiessään ajattele omaa retuperällä olevaa eläketurvaansa, vaan nimenomaan KAIKKIEN TAITEILIJOIDEN JA PUTKIMIESTEN YHTEISTÄ ETUA! Anteeksi, että asian hiffaamiseen kului minulta tovi!
jussi vaarala (nimimerkki)
yhtä vitsikäs kuin älykäskin
Munkkiniemen Kreivi (nimimerkki)
Kiitos tuostakin komplimangista, Jussi. En jatka enää vänkäämistä kanssasi. Kaltaistesi kanssa "keskustellessa" nimittäin piilee riski, että tyhmentyy itsekin - tai siis minun tapauksessani siis tyhmentyy entisestäänkin... Ja onnea tuotteittesi ja palveluksiesi markkinoinnille! Netissä, keskustelupalstoilla ja muualla. Sinullahan on mistä ammentaa. Luentojesikin mainitset saitillasi olevan "uniikkeja". Niin varmaan...
jussi vaarala (nimimerkki)
on hyvin perusteltu visio ja haluan ajaa sitä ja vaikuttaa sen suuntaan that´s it
Kaisa Rastimo (nimimerkki)
Tämän näkökulman kirjoittajana haluan ehdottamasti, että Jussi Vaarala saa täällä vapaasti ilmaista mielipiteitään. Ensinnäkin koska osa niistä on aidosti kiinnostavia. Toiseksi koska Jussi Vaarala uskaltaa kirjoittaa omalla nimellään. Arvostan sitä todella paljon, toisin kuin näitä ilmiselvästi tuntemiani henkilöitä, jotka arvioivat minua täällä netissä salanimellä. Nettikeskustelu voi olla todella kiinostavaa, mutta tämä salanimillä pelleily tekee siitä ala-arvoisen. Mutta kuten sanoin, Jussi Vaarala uskaltaa olla oma itsensä ja pisteet hänelle siitä!
Vieras (nimimerkki)
Pisteet kuuluvat myös tämän US:n foorumille, johon saa kirjoittaa nimettömästi. Poliitikkona tiedät joutuvasi kestämään arvostelua ja nyt olet oikeassa paikassa. Täällä sitä saa harjoitella. Tuntuu vain siltä, että vain vihreät poliitikot saavat tilaa kirjoituksilleen. Voisitko määritellä sanan kulttuurieliitti tarkemmin. Se jäi vaivaamaan tuon elämänkertasi keskellä. Se kun tuntuu olevan syyllinen siihen ,että sinulla ei ollut töitä.
Kaisa Rastimo (nimimerkki)
Olet oikeassa niin poliitikot kuin myös taiteilijat joutuvat kestämään julkista arvostelua. En tiedä suosiiko US vihreitä. Ehkä vihreät vaan bloggaavat ahkerasti. Onhan täällä kirjoituksia kaikkien puolueiden edustajilta. Poliitikot saavat kirjoittaa tänne joko omalla nimellään tai sitten kommentoida nimettöminä muiden poliitikkojen kirjoituksia. Määritelen sinulle tuota sanaa kultuurieliitti ynnä ammattitaieilija myöhemmin. Nyt täytyyy kiiruhtaa Myrskyn esitykseen täällä BUFF:n kv-leffafestareilla Malmössa. Ja tiedoksi. Kyllä minulla töitä on yllin kyllin, joka myös työllistää muita ja tuottaa tuottoa erilaisille yrityksille. Ongelmani on vaan se, että minä en saa työstäni palkkaa.
jussi vaarala (nimimerkki)
kiitos Kaisa Rastimo!
jussi vaarala (nimimerkki)
Kulttuuri on hyvin paljon mielikuvitusta - siis mielen kuvittamista - elokuvakin on mielenkuvittamista. Mielikuvitus on mahtava voima. Parhaimmillaan se on kulttuurin luovuudessa ja teknologian luovuudessa. Se voi karata liian pitkälle kahdella tavalla. Ensinnäkin siten että mielikuvitus laukkaa fantasian ja sadun maailmaan reaalimaailman suhteen liikaa jolloin ns jalat irtoaa maasta - joka tietenkin kuuluu kulttuuriin luonnostaan - kulttuuri on paljolti sen luomista jota ei oikeasti ole. Kultttuurissa on mahdollista se mikä arjess olisi hulluutta. Toiseksi mielikuvitus tekee itselleen ja käyttäjälleen mielikuvitusta kaventavat tepposet silloin kun mielikuvitusta aletaan käyttää pelkojen luomisen välineenä mahdollisuuksien luomisen sijaan - siis pelko on usein samaa kuin mahdollisuuksien näkemiseltä lamaantumista tai niiden poissulkemista. Ja pahin pelko on paniikki jolloin sekä järki että fysiikka on ihan lukossa. Kulttuuri on myös erilaisia kulttuureita eri maissa ja eri uskontokunnissa - siis erilaisuutta ja erilaisuuden ymmärtämistä ja luomista - mutta ei tietenkään kaiken etiikatonta tosta noin vain hyväksymistä. Vallitsevassa vellovassa maahanmuuttajavastaisuudessa on oleellista kolme asiaa - minun hillopurkilleni ette tule, minun mentaliteettiini tuo toinen kulttuuri ei istu, mielikuvitusta käytetään mahdollisuuksien luomisen sijasta pelkojen luomiseen. Siis mahdollisuuksia edes saada käsitystä toisesta kulttuurista rajaa se että se työnnetään mielikuvituksen kautta pelon etäisyydelle. Näin se on - pelkoon lamaantuminen on mielikuvituksen estymistä mahdollisuuksien etsimiseen. Siksipä kaikki sellainen kulttuuri ja taide joka luo pelkoja ymmärryksen sijaan muihin kulttuureihin ja kansoihin on mielikuvituksen epäeettistä käyttämistä - ja mielikuvituksen positiivisten mahdollisuuksien - sadun ja uusien ratkaisujen etsimisen - hukkaamista. Mutta - iso mutta - olen sitä mieltä että rakkaus, humanismi ja etiikka ovat kaikille kuuluvia kenellekään monopolisoitumattomia yläkäsitteitä kaikelle mukaanlukien uskonnot ja yhteiskuntajärjestelmät josta seuraa että tietenkään ei ole syytä luopua siitä perusankkurista minkä eettis-kriittinen näkemys antaa. Siltikään se ei tarkoita ehdottomuutta vaan senkin hyväksymistä että kulttuurit ja kansat ovat eri kehitysvaiheissa ja eri tavoilla ratkaisseet erilaisia elämän ongelmia eri eettisyyden variaatioin. Siis mikään äkkihyppäys eikä etenkään pakottaminen eettisyyden näkökulmasta ei kulttuureihin toimi - sen sijaan antaa tilaa kehittymisprosesseille ja ymmärrystä lisääville vuorovaikutuksille kyllä toimii. Ja näissä asioissa mm elokuva mielenkuvittamisen keinona voi olla mahtava voimavara kertoessaan millainen onkaan tuon toisen kulttuurin maailma sen omin sisäsilmin nähtynä - hyvine ja huonoine puolineen. Aika iso loikka siis elokuvamaailmalla edessä - Hollywoodin mielikuvitusta yksipuolisesti käyttävistä pelkospektaakkeleista uuteen kulttuurien keskinäiseen ymmärtämiseen tähtävään mielen kuvittamiseen elokuvan keinoin. Siispä tulemme tulevaisuudessa harrastamaan kulttuurimatkailua elokuvan keinoin - sehän on ekologista matkailua jos mikä.
Boris M (nimimerkki)
Taas, pitkästä aikaa, meillä länsimaiseen kulttuuriin kuuluvilla on aihetta tuntea ylpeyttä länsimaalaisuudestamme. Huraa! Me emme ole vain hyviä ja parempia, vaan parhaita. Teevee ja demokratia ovat ne kaksi sanaa, jotka ovat avanneet meille portit taiteen paratiisiin. Kun me illalla työpäivän ja päivällisen jälkeen istutaan olohuoneeseen ja avataan teevee, koko maailman taide on edessämme. Ja mikä taide? Juuri sellainen kuin me haluamme. Kommunismi Venäjällä tarjosi kansalle Bolshoita ja Boris Godunovia ja ikävystytti kaikki kuoliaaksi. Hitler yritti syöttää kansalle Wagneria ja Goebbels korkeakulttuuria. Säälittävää tietämättömyyttä. Tarvitsee vain mennä Berliinin päärautatieasemalle ja katsella tatuoituja pystytukkaisia nuoria, jotka ovat ripustaneet sieraimiinsa tiukuja, kuuntelemassa ruumistaan heiluttaen halleluja hard rockiaan, kun huomaa miten Hitler erehtyi. Taide on takaisin kansalla (jolta se on joskus varastettu, niin kuin eräs minun vasemmistolainen tuttavani sanoi) ja se elää täysillä. Oletteko nähneet miten kirjakaupoissa myydään parhaita best sellereitä suoraan lastauspalleilta? Bollywoodissakin tehdään elokuvia, mutta jokainen näkee, että ne ovat vain surkeita kopioita. Eläköön-huuto meille läntisen kulttuurin kulta-ajan kasvateille!
jussi vaarala (nimimerkki)
Meidän pitäisi kasvaa kliseekliseekliseekliseepotenssiin10 -Hollywoodista ulos. Amerikkalainen kulttuuri-imperialismi on järkyttävän syvällä joka paikassa ja joka tavalla- Se ei suo muita rinnalleen - se on amerikkalaista kulttuuriautoritaarisuutta.
Munkkiniemen Kreivi (nimimerkki)
Jussi ja Kaisa ne yhteen soppii, yhteen soppii! Sinähän voisit Kaisa kohta kun susta tulee kylddyyriministeri - ansioitasihan ei, kuten totesit, voi kiistää! - valkata tuon Jussin erityisavustajaksesi, puheidenkirjoittajaksi. Saisivat nuo Jussin maailmoja-syleilevät teoriat vähän laajeempaakin levikkiä! ;-)
jussi vaarala (nimimerkki)
ei ole mitään sanottavaa niin voihan sen ilmaista noinkin yritän nyökkäillä ja tuntea myötätuntoa
Boris M (nimimerkki)
Se kissantappovideon tekijä mikä hänen nimensä nyt olikaan. Siinä tapauksessa taiteella on jokin sanoma, sisältö. Poliisiviranomaisetkin, jotka taiteen sisällöstä pitävät kirjaa, olivat sen huomanneet. En tiedä vietiinkö taiteilija käsiraudoissa kuulusteluun, mutta rapsut tuli raastuvassa. Toinen kyttiksessä käynyt on Ulla Karttunen (kas kun nimenkin muistin), joka minun tietääkseni oli kajonnut kristillisen kirkon neitsytkulttiin. On hyvä, että taiteilijat muistuttavat suomalaisille niistä seikoista, joita poliitikot karttavat tai tyhmyyttään eivät tunne. Ulla Karttunen oikeasta kristillisyydestä ja se toinen tappamisen tarpeellisuudesta. Talvisodasta suomalainen puhuu vielä silmät haaveilevasti kuin harmaan kaihin peitossa taivaanrantaan tuijottaen, mutta pyörtyy kuin pasifisti tai saa vatsanväänteitä kun kuvaillaan, miten kissalta pannaan kirveellä kaula poikki. (Halal-teurastukseen ollaan tosin jo tottumassa.) Taiteilijoiden kanssa ollaan hieman toisin kuin tavallisten ihmisten seurassa. Kuvataiteilijoita on pidetty (näyttelijöiden jälkeen) tyhmimpinä artistisen uran valinneista. Ja täytyy myöntää, että monella meistä on siitä kokemusta. Vasta vähän aikaa sitten tuli tuttu taidemaalari, tapansa mukaan hieman honottaen, kuivaten nenäänsä ja kakistellen minulle kertomaan: "Sanovat ettei Suomessa ole kulttuurielämää. Minähän maalaan joka päivä." Nyökkäilin ja yritin olla myötätuntoinen.
jussi vaarala (nimimerkki)
nyökkäilen Sinulle ja yritän olla myötätuntoinen
Vieras (nimimerkki)
Kumpa olisin lahjakas kirjailija ja osaisin kirjoittaa hyvän romaanin, joka myisi 500000 kpl. Kumpa olisin lahjakas taiteilija, joka osaisi tehdä myyviä tauluja tai patsaita, joista maksettaisiin 10000 € kpl. Kumpa olisinkin taitava säveltäjä, jonka levyjä myytäisiin Amerikkaa myöten tai edes osisin esittää jonkun toisen tekemiä sävellyksiä. Mutta en ole. En edes osaa laulaa, saati kirjoittaa mitään. Siksi teen tavallista työtä. Mutta jospa joku antaisi rahaa ihan ilmaiseksi, niin sittenhän voisin maalata tauluja tai tehdä patsaita. Vaikka ne äkkiä täyttäisivätkin autotallin takaseinän niin silti se olisi taidetta, ainakin omasta mielestäni. Voisin anoa uusia apurahoja ja rakentaa lisää autotalliin pituutta, jotta kaikki mahtuisivat sisälle. Laulamaan en rupeaisi, sillä en edes itse halua kuunnella sitä vonkunaa. Mutta jos saisin vieläkin enemmän ilmaista rahaa, niin sitäkin voisin harkita.
jussi vaarala (nimimerkki)
jospa vallitsisi nykyisen materialistisen kasvun ja ajattelun sijaan aineettomien arvojen kasvu ja ajattelu - siis niin että näkyvästä materiaalisesta siirryttäisiin aineettomaan ja henkiseen kasvuun ja jospa siihen liitetään aineettoman kasvun muuntosuhteen käsitys että on tärkeää rajallisessa materiaalisessa tilassa käyttää mahdollisimman vähän energiaa ja raaka-aineita saadaksemme mahdollisimman paljon aineettomia arvoja - miksi juuri noin - siksi että energian ja etenkin raaka-aineiden määrä vähenee kun taas henkisille arvoille maapallo on rajaton - maapallolle mahtuu henkisiä arvoja rajattomasti eikä koskaan maapallo täyty henkisillä arvoilla niin että se olisi jotenkin uhka ilmastonmuutoksen tms kaltaisella tavalla silloin voimme todeta että sinun todennäköisesti materialistiseen kasvuun liittyvä työsi on paitsi vähenevää niin myös pahimmillaan suorastaan vaarallista ihmiskunnalle - koska se tuhlaa työsi tuloksen kautta niukkenevia raaka-aineita ja tuottaa ilmastonmuutospäästöjä siispä on oikein hyvä että mahdollsiesti lopettaisit työsi koska sitä ei mahdollsiesti tarvita aineettoman kasvun maailmassa ja voi olla jopa vahingollista - ja - että alatkin tehdä jotain sellaista joka on aineetonta kasvua sinussa itsessäsi tai muissa ihmisissä tuottavaa - esimerkiksi alat perehtymään maalaamiseen - se on hieno homma ja varmasti kuule haastava - tai alat perehtyä historiaan tai alat jumppauttaa huviksesi vanhuksia, tai perehtymään kasvitieteeseen tms siis ajatella - voisit tehdä jotain mikä sinua ihan oikeasti henkisesti kiinnostaa sillä perusteella että se on aineettoman kasvun muuntosuhteen mukaista eikä vahingoita muita - siis voisit harrastaa ihan palkan kanssa tietysti sinä voisit tehdä jotain materiaalista mutta sen ehto on että se noudattaa aineettoman kasvun muuntosuhdetta - mahdollisimman vähällä energialla ja raaka-aineilla mahdollisimman paljon aineettomia arvoja - ja tässä painopiste EI ole raaka-aineissa ja energiassa - ehei - vaan ensin määritellään aineettomat arvot ja sitten käytetään energiaa ja raaka-aineita niitä varten siis kaikkea ohjaa aineettomat arvot - hemmetti - maailma ihan sekaisin - siis se joka on totuttu näkemään alasajettavana taloudellisena taakkana eli julkinen sektori onkin aineettoman kasvun muuntosuhteen kannalta hyve ja se joka on totuttu näkemään hyveenä eli tuonti- ja vientikauppa materiaalisilla arvoilla onkin yhtäkkiä taakka ja alasajettava - ja alistettava aineettomille arvoille hui - eikö se kuulostakin ihan vallankumoukselta - eikä vain kuulosta vaan on - arvovallankumous - ja sillä arvovallankumouksella on yksi isohko ongelma - siis ei mulla - mutta sangen monilla muilla - nimittäin määritellä mitä ne heniset arvot ovat joihin pitäisi pyrkiä ja toinenkin ongelma - miten se kaikki toteutettaisiin mulle henkiset arvot on periaatteessa selvät ja myöskin henkilökohtaisella tasolla - ja on tietenkin muitakin vastaavia ihmisiä - mutta ei ehkä kaikilla siinä määrin kuin mulla koska he eivät ole ehkä niin perusteellsiesti miettineet aineettoman kasvun muuntosuhteen merkitystä kuin minä mutta kyllä se siitä alkaa sujua kun alkaa miettiä tietenkin kärjistän - mutta annanpahan samalla tilaa vähemmän radikaaleille ajatuksille
Työntekijä (nimimerkki)
Kyllä sinunkin kannattaisi vielä vähän enemmän perehtyä tuohon kirjoituspuoleen. On se sen verran hyppelehtivää tuo asiapuoli kirjoituksessasi. Ja varsinkin, jos aiot saada siitä rahaa, niin petrattavaa on. Kilpailu on kovaa ja apurahoja tuolle alalle, jota edustat, taitaa olla jaossa kovin vähän.
jussi vaarala (nimimerkki)
ei ole ajatusheittäjän vika jos vastaanottajan sektorin leveys ei riitä
jussi vaarala (nimimerkki)
Olen periaatteessa kriittinen saamiini kommentteihin - siis en ole tuohtunut - kahdesta syystä 1. Suomessa on vallinnut niin kauan tyhmyyden ja keskinkertaisuuden tyrannia lahjakkuuden ja luovuuden tallomisineen että on ihan oikein että sitä tyranniaa vähän kuritetaan säällisempään asentoon 2. Suomessa on katsottu oikeudeks ladella kulttuurista ja taiteilijoista ihan mitä vaan että on aika antaa takaisin - ja ollakseni kohtelias ja eläytyvä asetun samalle tasolle kommentoijien kanssa ja puhun heidän kieltään - jos siinä ei kommentoija pärjää niin ei kai se minun vika ole - kommentoija valitsi oman linjansa ja minä peesasin - en minä sitä valinnut :) Niin että mikäli se minusta on kiinni niin paskanjauhanta on tässä maassa loppu ja mennään oikeaan asiakeskusteluun - mutta luvalla sanoen heikolta näyttää
Työntekijä (nimimerkki)
Kohdassa 1 olen täsmälleen samaa mieltä kanssasi. Tuota tyhmyyden ja keskinkertaisuuden tyranniaa kulttuurissa oli 70-80-luvuilla ja on alkanut uudelleen esiintyä taas, joten ryhdytään toimeen sen kanssa yhdessä. Kohtaa 2 en taida kommentoida, mutta kulttuuria on saatava arvostella ja jos sanomalehtiin ei anneta tilaa, niin nämä palstat ovat oikea paikka siihen.
Munkkiniemen Kreivi (nimimerkki)
Ei Jussin kirjoitustaidottomuudesta tarvii olla huolissaan. Hepullahan on tukenaan ja turvanaan tuleva kulttuuriministerimme, Kaisa Rastimo! ;-)
jussi vaarala (nimimerkki)
skunkkiniemen reivillä on kyllä nyt aika henkkoht suhde Rastimoon joka ei taida kuulua tänne keskusteluihin
Boris M (nimimerkki)
Se elää ihan hyvin ilman. Joku voi haluta Taistelevat metsot seinälleen, mutta vain tavan vuoksi tai sisustussuunnittelusyistä (Iston maalaus olohuoneessa edustaa jo aatetta ja eksentrismiä). Sen sijaan kaikki haluavat hupia, ajanvietettä, eivätkä saa sitä koskaan tarpeekseen. Syntymästä hautaan asti. Eräs ranskalainen kirjailija, joka toimi köyhäin korttelin lääkärinä Pariisissa, on sitä mieleenpainuvasti kuvannut. Viimeisillään, viimeisiä henkäyksiä vetäessä, kuolevat keuhkotautiset hänen romaaneissaan (nimiä en tässä mainitse) haluavat tappaa aikaa. Ajan tappamista voi jokainen nähdä myös nykyisin sairaaloissa. Vaikeasti sairaat makaavat puolittain tajuttomina radion tai soittokoneen kuulokkeet korviinsa sidottuina ja tirkistelevät teeveetä niin kauan kuin sieltä näkyy jotain. Bussissa ja junissa kuuluu jumputus, ihmiset istuvat silmät kiinni ja yrittävät epätoivoisesti viihtyä tässä maailmassa. Oletteko nähneet jo rakennustyöläisen telineillään (sementtikauha tai kirves kädessä), jolla ei jalkojen juuressa soi transistoriradio täysillä voluumeilla? Taidetta? Viekää pois! Se on täyttä tavaraa kun tavallinen kansa rakastaa. Ja sitä riittää.
jussi vaarala (nimimerkki)
Kulttuuri ja taide on a. ulottuvuus johon kuuluu radio rakennustelineellä kuin myös Monet`n maalaukset netissä tai Tsaikovskin pianokonsertto Barcelonalaisen tavallisen lähijunan kaiuttimista, ja b. kehitysprosessi sekä kulttuurin tekijöiden että sen nauttijoiden osalta - eikä mikään viihde hotdog kahdella nakilla ja majoneesilla joka meni nautintona ja merkityksenä sen siliän tien kun on syöty. Aiheuttaen just mitään muuta henkistä kuin täällä esittämiesi kaltaisia henkisiä pieruja kulttuurista ja taiteesta. Sinun taide- ja kulttuurikäsityksesi on sinun ja ei kelpaa eikä koskaan ole kelvannut sen enempää valtaosan kansasta kuin päättäjienkään kulttuurikäsitykseksi. Boris parahin - sinun taide- ja kulttuurikäsityksesi on erityisen kapea ja erityisen hedelmätön - ja - erityisen itsekeskeinen. Tyyliin minä ja minun syömäni kulttuuri hotdog kahdella nakilla ja majoneesilla ja son siinä.
jussi vaarala (nimimerkki)
ei ole että kansalainen on moukka - sen tunnusmerkki on että kansalainen ei ole moukka ja Suomea pidetään sivistysvaltiona hm - aika syvältä pitäisi Stubbin brändityöryhmän ruveta ruoppaamaan
Diiva (nimimerkki)
Suomessa on tunnetusti korkeatasoinen korkeakulttuuri, mutta viihdeteollisuus sensijaan vieläkin vähän lapsenkengissä. Boris on tainnut erehtyä kansasta ja puhuu ruotsalaisista, jotka kuninkaallisia myöten eivät paljoakaan korkeakulttuurista perusta. Sen sijaan jo Abban ajoista heillä on ollut hyvin massaviihde hallussaan ja siten myös kukkarossaan. Pitäsiköhän sinun Boris, muuttaa itään tai länteen, et selvästikään meistä suomalaisista pidä?
Vieras (nimimerkki)
Olen huomaavinani pientä ironiaa tekstissä. Halventavaa kenties tavallista ihmistä kohtaan. Kannattaisi käydä enemmän näiden ihmisen kotona ja voisit sieltä löytää yllättävän hienoa ja korkeatasoista taidetta raanuina, ryijyinä, räsymattoina, vaatteina, ym. Tauluja on varmasti enemmän kuin se yksi. Musiikin kuuntelu ei ole pelkkää ajan tappamista, vaan hiljaisuuden ja melun poistamista mielyttävimmillä äänillä. Se on terapiaa, eikä epätoivoista viihtymistä. Mitä sinä kuuntelet bussissa?
jussi vaarala (nimimerkki)
onko luokka tavallinen ihminen joku oikeus rätkiä kulttuuriväkeä täysin asiattomasti mennen tullen - rätkiikö kulttuuriväki tavallisia ihmisiä - ei - vaikka voisi - esimerkiksi ns duunareita voisi riepotella sinne tänne vähän vaikka mistä asiasta mutta kulttuuriväki ei niin tee - ei vaikka kutsumus olisi suuri kun tavllinen väki, rahvas, duunarit nostaa kyldyyriväen jalustalle ja sitten alkaa tomaateilla mäiskiminen onko näillä ns tavallisilla ihmisllä joku oikeus sellaiseen peruskunnioittamattomuuteen - no ei varmasti minä olen pieksänyt näitä ns tavallisia ihmisiä näitä tyhmyyden ja keskisnkertaisuuden tyrannian moukkamaisesti käyttäytyviä ihmisiä mennen tullen asiasta kun asiasta osoittaakseni että mitä se on kun rätkitään ja osoittaakseni että ei tavalliset ihmiset pärjää alkumetreilläkään jos terävämmät ja valistuneemmat alkaa antamaan takaisin - se kun on nimittäin menoa eikä nokitusta se - enkä minä ole edes pistänyt vielä kaikkeani peliin olisi aika ryhtyä aika vakavasti miettimään sekä kunnioitusta kulttuurin luovia ja esittäviä taiteilijoita kohtaan ja myös sitä että sillä porukalla on varmasti oikeutuksensa olla tässä maassa ja oikeutuksensa myös ansaita oikeasti elantonsa siitä mitä tekevät taidetta ja kultturia saa ja pitää kritisoida mutta että se ns tavallisten ihmisten taholta vedetään ihan kölin alta sen takia kun he eivät a. ymmärrä b. halua ymmärtää sitä niin se ei nyt vaan kerta kaikkiaan käy nimitys tavallinen ihminen ei ole mikään oikeutus olla kuin porsas muita kohtaan jotka eivät ole ns tavallisia ihmisiä jos ette usko mitä tarkoitan niin menkää lukemaan lilli paasikiven näkökulma oopperasta ja mitä paskaa siellä kaadettiin kuorma-autokaupalla hänen niskaansa - näette mitä on tyhmyyden ja keskinkertaisuuden tyrannia tässä maassa - jota on herranen aika jatkunut jo vuosikymmeniä - mutta nyt se on loppu - auta armias miten teille tavallisille ihmisille käy jos kaltaiseni terävä-älyiset valistuneet ihmiset alkavat riepotella teitä mennen tullen - sitä kannattaa niinkuin pikkasen miettiä
jussi vaarala (nimimerkki)
näkyy lilli paasikiven näkökulma poistetun us:n näkökulmista - niinpä(kö?)
jussi vaarala (nimimerkki)
# Ja etiikan suhteen luistelusta on kyse siinäkin kun pienet lapset ompelee jalkapalloja tai tekevöt vaarallisten värikemikaalien kanssa töitä jossain kaukomailla - miksi - sen takia kun meillä lännessä on etiikan luistelun perinne ja etiikan luistelun valta. # 33 jussi vaarala kommentoi: 12.3.2009 20.14 Esimerkkinä vaikkapa se miten nämä laittomia verottomia päivärahoja nauttineet komennusmiehet ottaa otsakseen mennä inisemään oikein isojen puolueiden tuella laittomuuksiaan anteeksi - mutta eivät korvaansa lotkauta millekään taiteen luovuuden varkauksille - päinvastoin pilkkaavat ja naureskelevat vaan. Siinä sitä syvien rivien hyveellisyyttä ihan puoluetoiminnaksi asti. # 34 jussi vaarala kommentoi: 12.3.2009 20.17 Eikä nää komennusmiehet ja muut haalariduunarit ole mitään köyhiä - joka armas päivä syövät päivällsiensä jossain baarissa luokkaa 7-12 euroa. Siis joka päivä ja joka puolella Suomea. # 35 jussi vaarala kommentoi: 12.3.2009 20.18 Mutta kun on hengen köyhä niin siihen laariin mahtuu paljon ja niin ettei hengen köyhä edes tajua olevansa hengen köyhä. # 36 jussi vaarala kommentoi: 12.3.2009 20.20 Sitten nämä paviaanit käy nauramassa päälle kun joku kaisa Rastimo kertoo miten surkea eläke häntä odottaa. Vieläkö joku pitää tätä kansaa muuna kuin oikein alhaisena räkäklimppinä.
Boris M (nimimerkki)
Nimimerkki Jussi Vaarala. Sinähän meiskaat täällä omituisine ajatuksinesi tuolla puolisivistyneellä tyylilläsi kuin jokin hysteerinen täti melkein yksinäsi, ja sitten suutut ja rupeat nimittelemään niitä, jotka väittävät muutaman sanan vastaan. Istu hetkeksi alas ja hengitä syvään. Parasta olisi, jos menisit vähäksi aikaa pitkäksesi. Minä haluan mielelläni keskustella taiteesta, jos joku muukin haluaa. Mutta ensiksi minä huomautan, että putkimiehellä ja taiteilijalla ei ole mitään yhteisiä etuja ajettavana Poliitikot puhuvat putkimiehille ja työläisille ollakseen näille mieliksi, mutta eihän nyt työläinen tule ensiksi kenellekään mieleen, kun taiteesta puhutaan. Ei pohjoismaissakaan, joissa ollaan populisteja. Kuvataiteissa, joissa vaaditaan vähiten henkistä kehittyneisyyttä, ei työläisen ja taiteen välillä ole suuria ymmärtämisen aitoja eikä makuun liittyviä rajoituksia. Mutta kirjallisuus on yksinomaan intellektuellien reviiriä. Pohjoismaissa tunnettu nimitys työläiskirjailija on jotain täysin käsittämätöntä muualla maailmassa. Kansankirjailija, niin kuin Suomessa Kauppis-Heikki, ehkä ymmärretään, mutta mitä on työläiskirjailija, kysytään suuressa maailmassa. Taiteella on rajansa.
jussi vaarala (nimimerkki)
sun käsityksilläs nyt vähän kärrynpyörää kirjailijoiden intellektuaalisuduesta voin sanoa että en enää lue kirjoja koska luen todellisuutta - kirjailijat yrittää kuvat todellisuutta - minä itse luen sitä toisaalta olen syvällä niin kuvataiteessa kuin klassisessa musiikissakin enkä kyllä pidä itseäni tyhmänä ja tuskin kukaan muukaan kolmanneksi ajattelen että kun kieli pääsee vain tiettyyn syvyyteen ihmisessä niin kuva ja musiikki pääsee syvemmälle johtuen kielen myöhäisemmästä kehityuksestä yksilöllä kuvaan ja ääneen verrattuna kommunikaatioina siksi tuo kirjallisuuden intellektuaalisuus on sekä totta että ei ole - ja kyllähän minä voisin kirjankin kirjoittaa jos haluaisin ainakin noin kielen sujuvuuden puolesta - mutta ei nyt just huvita koska minua huvitata tämä laajempi kulttuurin näkökulma ja toisaalta todellisuuden lukeminen kuin siitä kirjoittaminen - vaikka hauskaa on kielellä leikkiä ja se antaa eri fiiliksiä kuin kuva tai musiikki siis väitän että kun otetaan kokonaiskuva mukaan ja tarpeeksi syvälle kulttuurin kuin kulttuurin alueella niin kyllä tarvitaan älyä aika lailla - koska se on niin abstraktia myös kuvataide vaikka olisikin esimerkiski puoliesittävää impressionismia esimerkiksi - se kun on niin että heti kun irrotaan todellisuuden kopiomisesta oman näkemyksen tuottamiseen niin se ampuu heti nipun dimensioita esille kuin ilotulitusraketti uuden vuoden taivaalla ja sellaisen hallitsemiseen tarvitaan älyä ja dynaamisuuden tajua.
Työntekijä (nimimerkki)
Kenties putkimiehellä ei ole paljoa tekemistä taiteen kanssa, mutta he voivat asentaa putkensa monella tavalla silloin, kun heille annetaan vapaat kädet. Vaaditaan hienoa taiteellista silmää vetää se pyöreä lämmitysputki pitkin seiniä ja sijoittaa se lämpöpatteri oikeaan paikkaan ikkunan alle, jotta kokonaisuus mielyttää silmää. Se vaatii vankkaa kokemusta ja oikeaa käsitystä sijoittelusta. Se on kuin ripustaisi taulun seinälle juuri siihen yhteen paikkaan, johon se sopii. Sama koskee vaikkapa sähköasentajia kaapeleineen, silloin kun asennetaan pinta-asennusta. Ja kaikkea muuta käsillä tehtyä. Kirjallisuudessa voidaan ajatella samalla tavalla. Teksti mielyttää silmää oikealla sanankäytöllä ja oikealla sanojen sijoittelulla ja juonen kehitelyllä. Jotkut osaavat sen luonnostaan. He vain aloittavat kirjoittamaan ja myyvät ne pois ilman suurempaa mainostamista HS:n kulttuurisivuilla, jonne päätyvät ne, jotka muuten eivät saa kirjojaan kaupaksi tai ovat muuten oikeutettuja pääsemään sinne. Minusta ei kirjallisuudessa tarvita sen suurempaa älyllisyyttä, kunhan ei puhuta filosofiasta. Sama koskee kuvataiteita. Et Boris taida osata piirtää. Kirjoitat, että taiteella on rajansa. Riittää, kun katselet ulos ikkunasta, niin näet taidetta. Valokuvaajat ymmärtävät sen.
jussi vaarala (nimimerkki)
eihän täällä mistöään taiteesta ole vielä edes keskusteltu - pelkkiä typeriä asenteita ladeltu - kyllä mulla on paljon sanottavaa etenkin kuvataiteesta ja klassisesta musiikista mutta totuus on että jos minä haluan keskustella klassisesta musiikisat niin mun pitää mennä yahoon classic music roomiin justkamaan ihmisten kanssa ympäri maailmaa australiaa, brailiaa, yhdysvaltoja jn myöten. Kuvataiteesta voin keskustella aidosti ja syvällisesti vain erään kiinalaisen kuvataiteen koulutuksen saaneen kanssa joka toimii pappina australiassa. Totuus on että ei suomessa ole sellaisia jeppejä joiden kanssa voisin puhua aidosti vaikkapa pianomusiikista sillä avaruudella joka siihen liittyy. Jos taas pitäis puhua kulttuurista syvemmässä mielessä niin haloo - jos taas syvyyspsykologiasta ja kulttuurista yhdessä niin ääh. Siis kokemusperäisesti tässä maassa ei edes keskustella missään foorumeilla kulttuurista ihan oikeasti. Jos musiikista keskustelu jää Vivaldin vuodenaikoihin tai Taistelevat metsot tauluihin niin on se kuule kökköä. Siis minusta sellaista aitoa hienoa vuorovaikutusta kuin esimerkiksi siellä yahoon classical music chatissa ei ole kuin että siellä ihmiset soittaa eri tulkintoja samasta kappaleesta ja sitten jutellaan englanniksi niistä. Ei mitään sinnepäinkään suomesta löydy. Se on kuule kokemusperäinen fakta ainakin mulla. Joku voisi kertoa omia kokemuksiaan. Siis sellainenkin asia että taidetta ja kulttuuria dimensioitaisiin vaikkapa kuvataidetta ja sitten vaihdetaan ajatuksia - sellaista asennetta ja halua ei yksinkertaiseti suomessa ole. Se on äärikaukana vielä siitä mistä puhun kun joku museo-opas selittää kuin pikkulapsille jotain tauluja - olen kuullut sivumennessäni ja ei oikeasti kiinnosta. Täällä on siis sellainen katederiopettaja-oppilas asenne kulttuuriin eikä osallistuva itse analysoiva ja vuorovaikuttava. Siis ihmisistä tehdään kuin lapsia joille selitetään mitä tämä on. Kun ihmiset ei itse yritä edes ottaa selvää ja keskustella mitä se on. Kaikesta muusta paskasta puhutaan - mutta kukaan ei koskaan ilmineeraa semmoista asiaa kuten minä keksin että impressionismissa ihmiset upotetaan samanlaisiksi objekteiksi maalaukseen muiden objektien kanssa kertoen siitä kuinka ihminen on impressionismissa osa luontoa eikä pomppaa siitä esiin. Missä tällaisia ajatuksia ja keskusteluja suomessa kuule - ei missään. Tosi tolloksi itse itsensä opettanutta kansaa. Kesti aikansa että sen tajusin ja myönsin - yahoon classical music chat sen opetti näkemään miten alkeissa voi olla miellä koko kulttuuriin lähestymistapa. Joko pikuuhienoa sievistelyä, hemmeytin ylpeää taiteilijapelleilyä tai sitten päällesylkevää rahvaanomaisuutta. Revi siitä. Se keskustelu mikä käytiin esimerkiksi Lilli Paasikiven näkökulmassa pitäisi kääntää englanniksi ja levittää ymnpäri maailmaa näytiksi siitä millaista on suomalaisten kulttuuritaju ja -sivistys. Oikein brändimainosta
jussi vaarala (nimimerkki)
eettä olisin mikään ekspertti kulttuurin, kuvataiteen tai pianomusiikin alueella mutta sitä väitän että ainakin keskustelutaso ja valtaosin tietotasonkin ihmisllä kultturista suomessa on aika puutteellista
jussi vaarala (nimimerkki)
"Parhaimmillaan kritiikki on asiantuntijan tulkinta, joka valottaa teoksesta jotain sellaista, mitä ei muuten tulisi ajatelleeksi." kirjoittaa Minna Lindgren näkökulmassaan. Miksi sen pitäisi olla asiantuntijan tulkinta -autoritaarista katederiajattelua - miksei se voisi olla kenen tahansa tulkinta. Miksi sitä pitää sanoa kritiikiksi - ikäänkuin olisi kyse totuuden etsimisestä - onko totuutta - onko sittenkin vain totuuden etsimisen prosessi josta jonkun tavalisen ihmisen tulkinta on yksi paikka mihin totuuden etsimisessä on päästy - ja pitääkö toisaalta etsiä totuutta - eikö voi vain nauttia ja sanoa että miksi tämä on mun mielestä kiva - pitääkö edes sanoa tulkinta joka sanoo jo lähtökohtaisesti sanana että se täytyy kyseenalaistaa ja että se mitä sanotaan pitää olla kokonaisnäkemys ja alusta loppuun perusteltellen suorastaan hieno - siis eikö voisi sanoa tulkinnan sijaan käsitys - ja että ei odotettaisi asiantuntijan johdolla kritiikkiä joka olisi tulkinta - vaan odotettaisiinkin erilaisia käsityksiä ja käsitysten vaihtoa. Siis vaikuttaa siltä että sanat kritiikki, asiantuntija ja tulkinta johtaa meidät vireän käsitysten vaihdon kahvilassa sijaan istumaan kuin tikku paskassa luentosalissa hiljentymässä kuulemaan mikä on oikeaa ja mikä väärää taidetta. Oikeaa ja väärää taidetta - en ole koskaan käynyt yhtään kuvataidekurssia vaan opetellut itse ja syy on tämä - en halua luovaa vapauttani rasittaa kenenkään käsityksillä että milloin olen maalannut oikein. Maalarina olen mikä olen mutta haluan tuota oikein tekemisen kysymystä ja taiteen vapautta ja sen välttämättömyyttä kuvata seuraavalla kuvataiteen ja musiikin yhdistävällä näkökulmalla - todellisuutta kopioivan kuvataiteen suhde ei-kopioivaan eli omaa tulkintaan sisältävään taiteeseen on sama kuin soittaisi pianokappaleen tismalleen kuten nuotissa on vailla mitään omaa näkemystä ja tulkintaa soittoon. Ja kuitenkin jos vertaamme samaa kappaletta eri pianistien soittamana havaitsemme erilaisia tulkintoja. Siis ei ole käytännössä standarditulkintaa jota pitäisi ja voisi asiantuntijan katederilta lausua luentosalissa istuville ihmisille ainoana totuutena. Ehei - on erilaisia tulkintoja ja siksi pitäisi olla keskusteluja erilaisista tulkinnoista kahviloissa katederitotuuksien sijaan. Se olisi elävää kulttuuria ihmisten mielissä ja ihmisten kielissä. Ja sellaiseen on pohjaa - miten todistan sen. Siten että ei voi tietää mistä taulusta joku ihminen tykkää mutta erilaisista tauluista ihmiset tykkää. He eivät itsekään useinmiten osaa sanoa miksi he tykkäävät. Silti he tykkäävät ja usein sitä enemmän mitä kauemmin katsovat. Niinpä voimme todeta yleispätevästi. Ihmisillä on joku pitämissuhde taideteokseen josta he ovat osittain tietoisia ja joka toisaalta saattaa olla myös prosessiluontoista - että he ikäänkuin rakastuvat taideteokseen tai tyylisuuntaan tai jonkin taiteilijan teoksiin - siis koskien kaikkia taiteita kulttuurissa. Yhtä yleispätevästi voimme kysyä miksi se pitäminen, orastava tietoisuus pitämisen syistä - jos niitä toisaalta on aihetta kertoakaan, jospa ne pitääkin olla intiimeitä joillekin ja ainakin mahdollisuus siihen varata - ja pitämisen rakastumisenomainen prosessiluontoisuus pitäisi talloa katederiasiantuntijuuden alle. Miksi se ei voisi olla elävän keskustelun kohteena ja sitten kytkeä sitä taidesuuntiin, taiteen eri dimensioihin - jolloin lopputuloksena voisi olla toisaalta ihmisen tietoisuuden laajentuminen ja toisaalta hänen laajentuneen tietoisuutensa kasvava kytkeytyminen taideteoriaan ja -historiaan. Ja eikö tuota jos mitä voisi sanoa sosiaaliseksi henkiseksi kasvuksi kulttuurin avulla ja kulttuurin suhteen. 13.3.2009 Jussi Vaarala
Boris M (nimimerkki)
nimimerkki jussi vaarala. Itse et tietenkään sitä huomaa. Seudulla, jossa minä asun, liikuskelee noin viisissäkympeissä oleva naisihminen, siististi pukeutunut, melko sievä (vain vähän tummaa karvoitusta ylähuulessa), joka puhuu joka hetki itsekseen, keskustelee jonkin näkymättömän puhekumppanin kanssa, viittoilee, elehtii, nauraa, vaihtaa välillä puheenaihetta, vastailee hämmästyneenä, joskus suuttuneena kuvitellun keskustelukumppaninsa väitteisiin. Näen sinussa jotain samanlaista kuin tuossa naisessa, nimimerkki jussi vaarala. Sinä keskustelet (lähes yksin) itsesi kanssa. Jos tämä on jotain tilapäistä mielen järkkymistä, toivotan sinulle pikaista paranemista.
Munkkiniemen Kreivi (nimimerkki)
Boris. Kannattaa googlettaa tuo Jussi Vaarala. Ei ole nimimerkki. On realistinen henkilö. Realistista faktaa on myös se, että kulddyyriministeri-wannabe Kaisa Rastimo - joka muuten kirjoitti että hänellä "on töitä muttei palkkaa" -kävi täällä "puolustamassa Jussi Vaaralan sananvapautta". ;-)
jussi vaarala (nimimerkki)
Minä puhuin tuossa viimeksi niin viisaita ettet sinä tajua - suotakoon se sulle. Mutta moni tajuaa - ja arvostaa ja PALJON!!!! You will see. Sinä painut Boris niin alamittaiseksi että pitää mennä imaginaarilukujen puolelle kun sinua mitataan.
jussi vaarala (nimimerkki)
boriksella on semmoinen perusväärinkäsitys että jos hän ei jotain ymmärrä niin hän on oikeassa - silleen boris - jatka vaan samaan tapaan
jussi vaarala (nimimerkki)
Boris ja Skunkkiniemen Reivi - ihan kuin Pekka ja Pätkä. Kirjoittaas joku käsikirjoitus nimeltään Boris ja Skunkkiniemen Reivi kulttuurin ihmemaassa ja sitten teette siitä elokuvan. Sellaisen kuin Uuno Turhapuro sitä nämä keskustelupalstojen turhakkeet ymmärtää. Juu - siitä vois tulla hyvä kansallisen kulttuuritajunnan luotaus - ja sitten ulkomaille vientiin. Borikselle sopisi ulkonäöksi hyvin sen venäläisen raskaansarjan painijan olemus ja tälle Reiville semmoinen puistojen kukkahattu hippelishei Charlie Chaplin keppi kädessä tepasteerava muka viksu.
jussi vaarala (nimimerkki)
Itsestäni sen verran - ettei tartte arvailla - että olen opiskellut aikoinani musiikkia Sibelius-Akatemian koulumusiikkiosastolla pääaineena piano nelisen vuotta ja soveltavaa psykologiaa Helsingin Yliopistossa myös nelisen vuotta. Ja olen toiminut yli 20 vuotta pääosin soveltuvuustutkijana niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla aina kunnanjohtajavalintojen vetämiseen asti. Lisäksi olen säveltänyt yli 200 biisiä, tehnyt v:sta 2001 7 pianokokoelmaa ja 5 ns Soundspaces Mindspaces -levyä ja maalannut monta sataa tauluaa vuodesta 1992, kirjoittanut ehkä tuhat lehtikirjoitusta joista yli 400 löytyy blogistani http://jussivaaralakirjoituksia.blogspot.com/ ja tänne blogiin olen alkanut kerätä tietoa miten kirjoitukseni ovat vaikuttaneet http://mielipidevaikutuksiajussivaarala.blogspot.com/. Ja täältä löytyy sävellysiäni soittoani ja valokuviani http://www.youtube.com/profile_videos?user=jussivaarala&p=v ja täältä maalauksiani http://www.facebook.com/s.php?q=paintings+%2F+taidetta+jussi+vaarala&ini... Niin että kyllä minä paskanjauhajia enemmän asioista tiedän ja ymmärrän. Ja miksi soitan suutani täällä - siksi että olen tympääntynyt tähän boriksen kaltaiseen " minä kun en ymmärrä jotain niin minä tiedän "-ajatteluun eli tyhmyyden ja keskinkertaisuuden tyranniaan koska siitä ei ole tällee maalle kuin haittaa. Toiseksi olen ajanut jo vuodesta 1988 aineettomien arvojen kasvua materialististen sijaan joka alkaa olla niinku pikkasen ajankohtaista kun ennustellaan jo että ihmiskunnalla on alle 10 vuotta selviytyä ilmastonmuutoksen uhasta. Ja siihen tarkoitukseen olen kehittänyt ajatuksen aineettoman kasvun muuntosuhteesta jonka mukaan pitäisi tuottaa mahdollisimman paljon aineettomai arvoja materialististen arvojen sijaan mahdollisimman vähän energiaa ja raaka-aineita käyttämällä. Ja tuo periaate on ainoa jolla ihmiskunta voi vastata kunnolla ilmastonmuutoksen haasteeseen. Ja siihen aineettomien arvojen kasvun tarpeeseen taas kulttuuri ja se mitä olen edellä esittänyt vastaa oikein hyvin. Siis paitsi tiedän tyhmiä enemmän niin olen myös erittäin globaalivastuullinen ollut jo yli kaksikymmentä vuotta. Missä sinun vastuusi on boris ja kaltaistesi vastuu - ei missään. Ota nyt edes se vastuu että menet vaihtamaan alushoususi kun tässä tykityksessä sinulle tuli kauhun paniikkipaska housuun. Ja syytä onkin koska kaltaisesi keskinkertaiset materialistisen kasvun huohottajat ovat pääavstuussa siitä että ihmiskunta voi menehtyä varsin pian ilmastonmuutoksen alle. Minä en siitä vastuussa ole koska olen elänyt niukan materialistisesti ja runsaan aineettomien arvojen tuottamisessa ja kuluttamisessa koko ajan. Niin että kannatatko enää tyhmyyden ja keskinkertaisuuden tyranniaa. Kannattis ruveta kannattamaan tyhmyyden ja keskinkrtaisuuden vastuuta edes oman jälkikasvunsa edessä.
jussi vaarala (nimimerkki)
Minä en tarkoita sitä että käymällä kaksi kertaa enemmän teatterissa riittäisi aineettoman kasvun lisäämiseen materialistisen rinnalla. Ehei - minä tarkoitan sitä että ette osta yhtään mitään materialistista hyödykettä ja laitetta ellei ole aivan pakko ja silloinkin mielellään kierrätyksestä - siis käytännössä lähes lakkaatte materialistisen kulutuksen - mm autolla ajon. Ja sen sijaan että ostaisitte tavaroita te ostatte ja kulutatte kulttuuria ja keskitytte siihen perehtymiseen tai alatte perehtyä historiaan tai biologiaan tai mihin vaan tiedon ja ymmärryksen hankintaan - siis siihen jossa kehittymisen kohteena olette te itse eikä tavarakasan kasvaminen ympärillänne. Ja ykskaks huomaatte että täähän on jukupliut paljon kivempaa kuin tavaroiden kerääminen.
jussi vaarala (nimimerkki)
poliitikkojen pitäisi tajuta että ihmiset tulevat tekemään ja tekevätkin jo kuten ehdotan ja koska tekevät niin poliitikkojen pitäisi toimia niin että tässä suuressa muutoksessa kukaan ei putoa tyhjän päälle kun materialistinen teollisuus ja kauppa alkavatt näivettyä muutos in iso ja väistämätön - sitä mieltä olen ja olen sen perustellutkin
Emerita (nimimerkki)
Anna jo olla. Vastaisuudessa voit osoittaa fiksuuttasi hoksaamalla senkin, että vähemmän on enemmän. Näin vuolasta tajunnanvirtaa on työlästä seurata - millään tasolla.
jussi vaarala (nimimerkki)
ei enempää sanottavaa tällä erää.
Munkkiniemen Kreivi (nimimerkki)
Ihanaa. Vihdoinkin tyyppi vasyi ja lopetti. Toivottavasti ainakin. Mutta missa Kaisan kommentit? Lupasi tuossa edelle palata asiaan ja heitaa kehiin uutta matskua - ei ole kuulunut. Meita on luultavimmin monia, jotka palamme halusta lukea uutta Kaisalta ja paasta sita kommentoimaan... Siis UUTTA. Hanen tyo/palkkatilanteensa ja elakekertymansa tulivat jo selviksi, samoin tuo tyypillinen nk. "jakopoliitikkojen" vaatimus "kansalaispalkasta" koko Suomen keskinkertaisten taiteilijoiksi-itseaan-kutsuvien turhalle joukolle. Puhumattakaan itse ilmaistusta kyvykkyydesta kulttuuriministerin tehtavaan. Viela kun saisimme tietaa, mista nekin rahat olisi tarkoitus riipia. Painamalla lisaa seteleita? ;-)
Kuvaduunari (nimimerkki)
sitä mieltä, ettei kannata jäädä taiteilijuuden vangiksi . kun meillä ei ole suoraa perustuloa niin on kehiteltävä oma perustulomalli - - siis - meitsiltä loppui stipendi elokuussa ja pähkäiltyäni aikani tsekkasin kaikki tutut - esittävän taiteen alalta ; ) kaikilla nyt lamasta johtuen projektit nollilla ja rahoitus hakusessa , MUTTA MUTTA ja siksipä juuri - pestauduin harjoittelijaksi tutun firmaan - saatanpa jotakin oppia eikä mikään estä kehittelemästä omia juttuja samalla - oikeastaan omat jutut vaativat mukana oloa muidenkin jutuissa . - synergiaa syntyy ja yllättäviä voimien ja ideoiden kimppoja . tästä mä nautin - tekemisen meiningistä, vaikka pers´aukisia ollaan . suosittelen sullekkin Kaisa ; ) ja harjoittelusta maksetaan about 500 euroa riihikuivaa rahaa korvaukseksi menetetystä vapaa -ajasta .
jussi vaarala (nimimerkki)
kuule Kaisa - tee näistä täällä esiintyvistä moukista oikein murhaava elokuva - osoita niiden kaikki alhaisuudet sen nämä ansaitsee - suomalaisen syvämoukkamaisuuden kokovartalokuvan ehkä saamme uuden elokuvagenren - syvämoukkagenren kaikessa räkäisyydessään Aki Kaurismäki on selvästikin mennyt liian pitkälle moukkien romantisoimisessa ja vaastuusta pesemisestä - ja tässä on tulos - moukat hilluu täysin oman sentimentaalisen itsekeskeisyytensä varassa joka paikassa - tämäkin minua edeltävä pikkunäppäärä vinoilu hyvänä esimerkkinä siitä räkäinen rahvas kaikessa sivistymättömyydessään elokuvaframille - lakatkaa elokuvan tekijät niiden lipominen jo
jussi vaarala (nimimerkki)
Aki Kaurismäki on mennyt elokuvagenressään selvästikin liian pitkälle rahvaan romantisoimisessa ja idealistisessa vastuustaan pesemisessä - seurauksella että rahvaasta on tullut moraalisesti ylenkatseista - kun on rahvasta saa tehdä ja sanoa mitä tahansa. Keskeisimpiä kaurismäkeläisen rahvaan romantisoinnin jos ei seurauksia niin myötävaikutuksia ovat: - keskinkertaisuuden eettisesti kyseenalainen tyrannia - ammattiyhdistysliikkeen moraalin ulottaminen koko kansakunnan moraaliksi - työläinen on aina oikeassa. Joka yhtenä seurauksenaan veti demarit siihen moraalittomuuden alhoon johon koko sosialidemokratia uhkaa kaatua esi-isiensä kurjuuden häpäisemisineen vetämällä sen valttikortiksi noustakseen itsekkääksi hyvinvoivaksi työläiskeskiluokaksi joka ei piittaa muiden kurjuudesta enää pätkääkään. Kylmä kapitalismi ei ole hyvä mutta ei ole hyvä tämä rahvaalle kaiken anteeksi antava moraalittomuuskaan. 19.3.2009 Jussi Vaarala
jussi vaarala (nimimerkki)
medioihin ja kansanedustajille ja laitoin sen myös blogiini niin että ei tämä asia nyt tähän paikkaan tainnut jäädä - veikkaan
jussi vaarala (nimimerkki)
vaan kommentoijille hyvin lannoitetusta kasvualustasta tuolle idealle :)
Kuvaduunari (nimimerkki)
ei ollut piruilua tuo harjoitteluehdotus . Siis Kaisa, en todellakaan piruillut, mutta ihmisenä jolla on visio ja halu tehdä, niin en van suostu olemaan "työttömän" statuksella . Funtsasin, että ok , viimeinsin keikka oli vuodenvaihtessa omassa firmassa, sitten peruuntui kevään tilaukset kun tilaajille tuli vaikeuksia . kolme kuukautta olen miettinyt peruspäivärahalla "mitäs nyt " masensi just tuo "työtön, tuötön" . otin kännykän kauniseen käteenn ja soitin tutille
Kuvaduunari (nimimerkki)
en kyllä piruillut vaan otin kantaa Kaisan mietoksiin . kun olen leffaa ja yritysvideoita tekevä ihminen niin ajattelin kertoa omasta ratkaisustani . oonhan tietty köyhä, mutta kaverin firmassa duunia tehdessä oon kuitenkin koko ajan muiden samoista asioista kiinnostuneiden kanssa miettimässä miten tehtäis seuraavaksi . ja sit jos joku ideoista alkaa kantamaan loppuu "harjoittelu" ja alkaa "tuotteistaminen" - mitä sanaa kyllä vähän vieroksun . mutta ihan omanarvontunnolle on tärkeää, että perustulo on siitä, että tekee, eikä siitä, että esittää työtöntä . "työtöntä" - hirveä, sisällyksetön sana - esittäessä kasvaa kieroon . toi 500 euroa on tietysti vain fyrkka, jolla voi hoitaa yhteydet - kännykän, netin ja matkat , ja syödä lounaan vauhdissa, kun ei kotiin ehdi kokkaamaan . mutta sitten tulee asumistuki ja jos on lapsia niin lapsilisät ja mun tapauksessa puolison kontribuutio niin en nyt ihan pers´nahoilla hommaile . ja tiedän, että vielä joskus tienataankin tekemisillämme . onko se lopputulos sitten rahaa vai hyvää fiilistä siitä, että heitti positiivisia vibroja maailmaan - yks lysti kunhan maailma paranee . tää aika nyt on tämmöinen - Kaisalle potkua politiikkan - ainakin oot ihminen, jolla on tekijän tietoa ja kokemusta kuvioista - mikäs sen arvokkaampaa sitten kun päästään väljemmille vesille .
jussi vaarala (nimimerkki)
Pannaanpa tämä Koposen blogiin http://jarmokoponen.blogit.uusisuomi.fi/2009/03/22/nasi-iljetyskynnys-yl... laittamani teksti tännekin: Nevalle aivan lyhykäisesti ja yhtä ytimekkäästi kuin tuopin siemaisu kerralla johon filosofiseen koulukuntaan Neva selvästikin kuuluu kuten muuten kuuluu Aki kaurismäki kuin Niklas Herlinkin ns kansan surkeuden - joka on itse asiassa nykyään tavallisten averiäiden duunareiden kulttuurista kuin humanististakin syväsivistymättömyyttä - romantisoinnin kautta tapahtuvine ihan suorina rahan ahnehtimisineen - oleellista on aina ollut - vaikka ne ei ole ollut aina ja etenkkään nyt pinnalla sen enempää politiikassa kuin Nevan tuopin pintavaahdossakaan - miten materia kääntyy hengeksi ja miksi ja miten realismi kääntyy etiikaksi ja miksi. Kuvaavaa kansan syväsivistymättömyydelle institutionaalisella tasolla on että kun PAM:in jäseneltä katkeaa kynsi se on lisäkorvausken paikka mutta esimerkiksi opettajia saa kaikki kohdella just kuinka lystää. Tyly totuus niin Kaurismäen kuin Herlininkin tapauksessa - kuvaten vain tässä tapauksessa pienenä esimerkkinä kokonaisuudesta - on että kuvaannollisesti sanoen ja nykyaikaa hyvin kuvaten romantisoidaan afro-amerikkalaisten orjien menneisyys, tehdään orjien nahasta merkkituotteeksi bootsit ja aletaan sillä joukkomitassa rahastamaan. Samaa esi-isien kurjuuden romantisoivaa selkänahkapolitiikkaa on ollut demarienkin touhu ja se on ollut esi-isiensä kurjuuden häpäisemistä. Ja tuosta pohjimmiltaan laskelmoivasta kyynisestä ahneudesta johtuen jotkut kaurismäet tai herlinit ei puutu johonkin koulukiusaajiin tai koulujen karmeaan henksieen tilaan tai vanhempien sikamaiseen käyttäytymiseen opettajia kojhtaan kun taas kaupan kassaa pitää kohdella kuin prinsessaa koska kaurismäet ja herlinit eivät noita asioita näe - miksi - siksi koska heiltä puuttuu aito eläytyvyys ja aito etiikan taju. Sen sijaan heillä on hyvin kehittynyt raadollinen etiikalla rahastamisen kyky ja se näkyy niin että he eivät ole ajankohtaisia missään muussa mielessä kuin siinä missä trendi liikkuu ja miten sillä voisi rahastaa. Ja tätä myöten koko kansakunnan ja ylipäätään ihmisten tietoisuus on yhtä kuin kaurismäkien ja herlinien luoma kulttuurinen myyttikuorrutus jossa saa sentimentalisoida asioita jos haluaa tai ei jos ei halua - ihan samassa roolissa kuin että kahvilassa valitsee ottaako korvapuustin vai voisilmäpullan. Siis järjestettyjen halpaeettisten - todellisia eettisiä ongelmia häpäisevien - myyttien tavaratalo on kuulkaas nykykulttuurimme yhteiskunnallisena toimintana. Katsokaa kaurismäkeläisyyttä ja muuta vielä läpinäkyvämpää elokuviateollisuudenkin rahvaan massojen lipomista niin näette. Ja aivan tuha yrittää leikellä ja pilotella tätä tekstiä. Se kopoituu nyt ja leviää joka puolelle.
Mirka Järvinen (nimimerkki)
Nykyiseltä (kuin myös Kaisalta) kulttuuriministeriltä haluaisin pyytää, että tekee sellaisen aloitteen Isossa Salissa, että peruskoululaisille tulisi pakolliseksi oppiaineeksi KULTTUURI. Nykypäivän lapset ovat aivan hukassa kulttuuritietämyksessään tai siis tietämättömyydessään. Ainakin alakouluilla on menossa keväällä alkanut projekti "KulttuuriKunto". http://kulttuurikunto.yle.fi/user/21/2001/05 Se on taitettu paperilappunen, johon merkitään päivittäin/viikoittain käytetty aika kulttuurin parissa. Keväällä kun nuo "läpyskät" jaettiin, oli lasten nassut kiharalla...kauhusta! MUTTA kun selvisi, että siihen voi merkitä myös esim Salkkareiden katsomisen, niin johan alkoi suupielet nousta hymyyn...
Vieras (nimimerkki)
"On kohtalon ivaa, että sosiaaliturvaa uudistetaan kaipaamallani tavalla vasta nyt." Mikä ihme saa sinut kuvittelemaan maailman pyörivän sinun ympärilläsi?
Vieras (nimimerkki)
Politiikkaan tarvittiinkin lisää Johanna Tukiaisia!
Vieras (nimimerkki)
Vielä valittaa piratismista. Minähän olen maksanut sen leffan jo veronmaksajana.

Toimituksen poiminnat